Tottelemattomuus­akatemia: Runoutta

Tottelemattomuus­akatemia: Runoutta

Akryylimaalausten mallina on valokuva Pawel Jaszczukin High fashion -sarjasta, mukaillen John Everett Millais’n Ofelia-teosta.
Melodramaattista tunnelmaa on inspiroinut myös Mitskin Love me more -kappaleen toinen säkeistö:
How do other people live / I wonder how they keep it up / When today is finally done / There’s another day to come / And another day to come.

Kuvat ja teksti: Aaro Salokorpi

Ajamme itsemme tiukalle ongelmien vyyhtiin
Lääkitys kohdillaan, jotta jaksamme kohdata tuskaa
Yhteiset ongelmat, muttei yhteistä tarinaa
8 miljardia kohtaloa, on liian paljon käsittää
On helpompaa nauraa toisille
Kuin huomata oma silmiensä väri
Miksei valta vaihdu Kiinassa kysyn
Kun itse tuhokapitalismin tiellä pysyn
Talous ennen ihmistä ja luomakuntaa laitetaan
Hyvä on ihminen, mutta systeemi hänet hajottaa

Teksti: Jonni Kaitale

Mihin on pieni tyttö tehty?

Tyttö on tehty leikkimään barbeilla. Sellaisilla, joiden muovisia kurveja ei kuulu uskoa. Mutta tyttö uskoo.
Hän uskoo barbeihin ja siihenkin, että ilkeä poika joka repii tukasta, on vain ihastunut häneen.
Tyttö tietää että ystävyys on taikaa ja Tuhkimon mekko on sininen.
Tyttö tietää että pojat pelaa jääkiekkoa ja hän ei,
se ei ole tyttömäistä.
Tyttö halusi lapsena olla balleriina.
Hän luki lehdestä, että ne tytöt joutuvat syömishäiriöiden poliklinikalle.
Ehkä hänestä ei tulekaan balleriinaa.
Tyttö tulee murrosikään. Ajelee säärensä, vaikkei haluaisi kenenkään näkevän jalkojaan.
Hän istuu bussissa ja koettaa olla välittämättä aikuisesta miehestä, joka viheltää.
Tyttö ajattelee ajeltuja sääriään ja toivoo ettei mies ajattele niitä.
Hän tietää miten veri puhdistetaan lakanoista ja että avainnippua voi käyttää itsepuolustukseen.
Tytöstä tulee nainen.
Hän pukee puvuntakin ylleen ja astelee lavalle.
Siihen tämä tyttö on tehty.
Elä asian kanssa.

— — — — — — — — —

Sun seurassa olen ihminen.
En sirkuseläin, kauhukuva, friikki tai stereotypia.
Et kavahda mun intohimoa tai pelkoa.
Näät ne aitoina ja silti, et pelkää seistä mun rinnalla.
Kohtelet mua niin inhimillisesti että alan uskoa asioihin.

Tekstit: Airiina Åström

Rauhan ja nuoruuden tango

Kautta jokien ja vesien
Kautta nuoruuden kesien
Kissana maailmassa vaellan
Saaden eteeni katkarapupaellan

Voi sodan melskeet, kutsut taisteluun
Voi tanssilattia, kutsut viininmaisteluun
Tanssien läpi pommitusten, läpi hyökkäysten
Rauhan ja nuoruuden tango
Keskeltä tomun kajahtaa

Mä laulaen estradilla, luotien sataessa,
otan sävelen vankan napalmien roihutessa
Ja rauhan ja nuoruuden tangon
Ujeltaen keskellä pauhun

Mun nuoruus se oli aikaa sovun ja ilon
Siellä maatiaiskissana kauniin tilan
Tanssin ja lauloin kellon juostessa hiljaa
Isännän kerätessä tuoretta, kypsää rauhan viljaa

Ja mä kutsuin silloin mukahan tanssiin
Tuon neidon pellavahiuksisen
Kirjoitin sydämein kansiin
Rakkausrunon hiljaisen
Ja kun tankit jälleen maata muokkaavat
Keskellä sävelten ilmaa huokaavat
Olennot rauhan ja nuoruuden tangon

Teksti: Ville ”Vigu Viikuna” Ranta