Rauhankasvatus on hieno sana, jota ei ole syytä hylätä, vaikkei se ole ollutkaan muodissa sitten 1980-luvun. Sitä paitsi jokaisen meistä on hyvä harjoittaa rauhankasvatusta aina kun tilaisuus tarjoutuu. Kätilönä neuvolassa toimii opettaja Hanna Niittymäki, joka työskentelee Rauhankasvatusinstituutissa.

Lauantaina 18.8. tuli kuluneeksi vuosi Turussa tapahtuneesta puukotusvälikohtauksesta, jossa nuori henkilö sekavassa mielentilassa tappoi ja haavoitti useita ihmisiä. Erilaiset äärioikeistolaiset ryhmittymät päättivät viettää tämän tapahtuman muistopäivää suurellisesti mieltään osoittaen. Samana lauantaina neuvolan täti juhli omaa syntymäpäiväänsä, ja vanhentumisen tuottaman hilpeyden ansiosta haluaa nyt ehdottaa muutamia päiviä yleisiksi juhlapäiviksi. Voisi olla kansakunnallemme terveellisempää juhlistaa hyviä saavutuksia esimerkiksi ihmisoikeuksien saralla sen sijaan, että vietettäisiin valikoivasti ikävien tapahtumien vuosipäiviä.

21.3. Onnellisten lasten juhlapäivä

Lasten Päivän Säätiö perustettiin 21.3.1957 usean lastensuojelujärjestön yhteistyöllä. Säätiö ylläpitää Linnanmäen huvipuistoa. Huvittelemalla Linnanmäellä tuet siis lastensuojelutyötä. Lasten kurittamisen kieltävä laki tuli Suomeen niinkin myöhään kuin 1984. Tuona vuonna 40 % kansasta hyväksyi omien lasten ruumiillisen kurittamisen. Vuonna 2014 prosentti oli 15. Työtä riittää kunnes tuo luku on puhdas nolla.

22.5. Yleisen äänioikeuden juhlapäivä

22.5.1875 syntyi Ida Sofia Aalle-Teljo, joka oli suomalainen poliitikko, työväenliikkeen vaikuttaja ja yksi ensimmäisistä kansanedustajista. Ida oli innokas äänioikeustaistelija sekä myöhempinä vuosinaan tärkeä vanhainkotitoiminnan kehittäjä. SDP:n kansanedustajana Ida toimi vuosina 1907–1917. On ihanaa, että kaikki täysi-ikäiset saavat maassamme äänestää, mutta sitä toivoisi, että aktiivista kansalaisuutta ilmennettäisiin myös monin muin tavoin.

Moninaisen Suomen juhlapäivät x 3

14.2.

14. helmikuuta 2015 toimittaja ja kirjailija Koko Hubara julkaisi ensimmäisen Ruskeat tytöt -blogitekstinsä ja toi yleiseen tietoisuuteen ne moninaiset kokemukset, joille Suomessa elävät etnisesti ei-valkoiset altistuvat päivästä toiseen. Monet näistä kokemuksista ovat karmeaa syrjintää. Meille valtaväestön edustajille on ollut erittäin terveellistä kuulla niistä. Kokon ja Ruskeiden tyttöjen työ jatkuu ja saa toivon mukaan yhä enemmän huomiota ja edesauttaa sekä rakenteellisen että arkipäivän rasismin kitkemistä.

29.5.

 Toukokuun 29. päivä on hyvä päivä juhlia ihmisten oikeutta olla oma itsensä ja ilmentää sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan kuten haluaa. Tuona päivänä vuonna 1974 perustettiin SETA eli Seksuaalinen tasavertaisuus -järjestö, joka on jo yli 40 vuotta tehnyt uupumatonta ihmisoikeustyötä. Tuntuu ehkä yllättävältä, että homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista vasta vuonna 1971 ja sairausluokistuksesta 1981. SETA on edistänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia piiru kerrallaan ja työ jatkuu. Tänään työn alla on esimerkiksi ihmisoikeuksia kunnioittava translaki.

5.12.

 Pertti Kurikan Nimipäivät sai alkunsa vuonna 2009 Helsingin Konalassa kehitysvammaisille palveluja tarjoavan Lyhty-yhdistyksen taidetyöpajalla. Pertti Kurikan nimipäivät -punkyhtye soitti virallisen hajoamisensa jälkeen vielä yhden keikan 5.12.2017, koska Ei myytävänä! -kansalaisaloite sai 50 000 allekirjoitusta täyteen. Tämä aloite kiinnitti suomalaisten huomion siihen, miten toimijuus ja osallisuus tullaan riistäneeksi vammaisilta henkilöiltä kilpailuttamalla heidän palveluitaan miten sattuu.

29.8. Aseettomuuden juhlapäivä

Arndt Pekurisen syntymäpäivänä 29. elokuuta voitaisiin juhlia sitä, että Suomessa saa kieltäytyä aseista ja hakeutua siviilipalvelukseen. Arndt oli tunnettu aseistakieltäytyjä ja pasifisti. Hänen aseistakieltäytymisensä saama julkisuus vaikutti ratkaisevasti vuonna 1931 Suomen ensimmäisen siviilipalveluksen mahdollistavan lain eli niin sanotun Lex Pekurisen säätämiseen. Arndt teloitettiin jatkosodan aikana 5.11.1941 Suomussalmen rintamalla. Odotamme tulevaisuudessa mahdollisuutta juhlia sitä, etteivät totaalikieltäytyjät saa vankeusrangaistusta ja lopulta sitä, että Suomi päättää satsata armeijaan menevät miljoonat koulutukseen ja kansalaisten muuhun hyvinvointiin.

Tässä siis muutama syy juhlaan. Tulevaisuudessa olisi hienoa päästä juhlimaan myös sitä, että Suomi ratifioisi ILO:n alkuperäiskansasopimuksen, joka turvaisi oikeudet Euroopan unionin ainoalle alkuperäiskansalle saamelaisille.