Olen vuosien tauon jälkeen saanut viettää lukuvuoden. Se tarkoittaa vuotta, joka alkaa elokuun kieppeillä ja päättyy toukokuussa niillä hujakoilla, kun

Aamu-TV:ssä näyttelijä Martti Suosalo sanoi, että hän pitää monologien esittämisestä, koska on tottunut elämässään siihen, että hänet keskeytetään, eikä kukaan

NATONATONATOPUTINPUTINUKRAINAVENÄJÄBIDENNIINISTÖNATONATOVENÄJÄKIINAPUTINPUTINUKRAINAMACRONPUTINNATO JNE. JNE. Suunnilleen tuolta on uutisointi kuulostanut korvaani viime aikoina. Mainitut asiat ovat vakavia, enkä halua missään nimessä vaikuttaa

Luin Hanna Niittymäen Nainen riisuu aseita -kolumnin (Rauhanpuolustaja 2/2021). Aluksi Niittymäki pahoittelee, ettei hän tiedä mitään aseista ja niiden ympärillä

Sain rauhankasvatuskirjani viimein valmiiksi. Se eteni vuosien ajan pikkuhiljaa ja lopussa kaiketi melkoisella rysäyksellä, koska ensimmäisessä siitä kirjoitetussa kritiikissä lukee

Luin Anu Silfverbergin kirjan Sinut on nähty. Se käsittelee naiskuvaa elokuvissa, taiteessa ja yhteiskunnassa ylipäätään. Lukukokemuksen aikana ja sen jälkeen

Kaikki on kauheaa. Ilmasto kriiseilee. Luonnonkirjo köyhtyy. Pandemia tappaa ja eristää. Sodat ja sorto jylläävät. Kun yksi pelastuu, toinen hukkuu.

Meistä jokaisen on hyvä harjoittaa rauhankasvatusta aina kun tilaisuus tarjoutuu. Rauhankasvatusneuvontaa tarjoaa opettaja Hanna Niittymäki. Ensimmäinen Rauhankasvatusneuvola ilmestyi jo vuonna