Joskus väestöryhmistä syntyneet stereotypiat voivat tuntua lähes leikkisiltä, ikään kuin ne olisivat vain harmittomia kuriositeetteja. Pahimmillaan stereotypiat  kuitenkin mahdollistavat syrjinnän, joka puolestaan avaa portin väkivallalle.

Torinossa Italiassa järjestettyyn Breaking Bias -koulutukseen kokoontui parikymmentä nuorisotyöntekijää eri puolilta Eurooppaa tunnistamaan omat ja muiden ennakkoluulot arabeja ja muslimeja kohtaan. Tavoitteena oli ymmärtää niiden alkuperä ja lopulta osata opettaa myös muita tunnistamaan ennakkoluulojaan ja kyseenalaistamaan niitä.

Alussa kokosimme kollaasin, jossa kuvattiin lehtileikkeiden avulla, miten arabit ja arabimuslimit nähdään omissa kotimaissamme. Kollaasit olivat paljastavia: Median välittämä kuva arabimaista ja muslimeista sisältää ristiriitoja, ja ne näyttäytyvät ”vaarallisina” mutta ”eksoottisina”. Eurooppalaisessa mediassa arabimaiden kansalaiset nähdään jopa ”terroristeina” heidän vastustaessaan kolonialisteja tai itseensä kohdistuvaa kansanmurhaa.

Sen jälkeen käsittelimme omia ensivaikutelmiamme kuvista, teksteistä ja äänitteistä. Huoneen toinen pää edusti positiivisia mielikuvia ja toinen negatiivisia. Aktiviteetti avasi silmäni omille yllättäville ennakkoluuloilleni. Vaikka tiedän hyvin, että fraasilla Allahu Akbar on monia merkityksiä, vaistoni siirtää minut vauhdilla negatiiviseksi nimettyyn nurkkaan. Omista arabijuuristani huolimatta espanjalainen media on varmasti vaikuttanut mielikuviini.

Liveroolipeli lisäsi syvällisempää ymmärrystä aiheesta. Pelin tapahtumapaikka on kokous, jossa äänestetään eristettyjen ”valkoisten espanjalaisten” oikeuksista kuvitteellisessa Asfalusian kuningaskunnassa. Eri ryhmittymät ottavat kantaa omien etujensa mukaisesti. Esitän Asfalusian puolustusministeriä karuin tuloksin. Omaksun nopeasti ajattelutavan, jossa oma etu asettuu moraalin edelle. Jokainen kuvitteellisen vähemmistön kapinallinen teko viranomaisia vastaan on voitto minulle puolustusministerinä, sillä voin käyttää sitä propagandana heidän epäinhimillistämisekseen.

Sorrettujen ihmisten edustajat tuntevat pelin edetessä valtavaa turhautumista. Jokaista heidän tekoaan käytetään heitä vastaan. Yksi espanjalaisista rypistää punaisen passinsa (asiakirja, joka tekee hänestä neljännen luokan kansalaisen) kaikkien edessä protestin symbolina. Tekoon vastataan yhtä aggressiivisesti kuin voisi kuvitella vastattavan aseella uhkailuun.

Roolipeliin osallistuminen oli emotionaalisesti yllättävän vaikeaa, koska rinnastukset Palestiinan nykytilanteeseen olivat väistämättömiä. Tiesimme, että tämä meille koulutettaville niin turhauttava teatteri on monille todellisuutta.

Tehokkain tapa murtaa ennakkoluuloja on lisätä tietoa ja tietoisuutta – sekä omaamme että muiden. Torinon nuorten muslimien yhdistys vieraili luonamme keskustelemassa islamin opetuksista. Toisena päivänä teimme retken paikalliseen hamamiin, joka toimii myös kulttuurikeskuksena. Sen perustaja kertoi meille äärioikeiston mielenosoituksista, joiden tarkoituksena oli sulkea tila. Hamamin väki aloitti dialogin mielenosoittajien kanssa. Kun molemminpuolinen ymmärrys lisääntyi, mielenosoittajat rauhoittuivat ja palasivat koteihinsa.

Yksi kouluttajista kertoi, että hänen käsityksensä arabimaailmasta muuttui, kun hän päätti lukea arabien omia tekstejä kulttuuristaan. Vinkki saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta pakko tunnustaa, että en ollut tullut ajatelleeksi sitä aiemmin. Harvat hetket elämässäni ovat saaneet minut tuntemaan itseni niin tietämättömäksi ja samalla kiitolliseksi.

Viikko Torinossa oli täynnä naurua, pohdintaa, myöhäisillan oluita ja dabke-tanssia. Opin etenkin yhden tärkeän asian itsestäni. Rodullistettuna ja arabitaustaisena henkilönä tiesin, miten ennakkoluulot vaikuttivat siihen, miten muut näkevät minut. Palasin kuitenkin kotiin ymmärtäen, että myös minulla on arabeihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Se ei ole maailmanloppu. Voin opetella pikkuhiljaa murtamaan omia ennakkoluulojani. Vaikka tämä opetus on katkeransuloinen, odotan jännityksellä muutosta itsessäni ja maailmassa.

Suomennos: Hanna Niittymäki