2/2021
Rauhantekijä Kaisu Kinnunen: Toivoa ja empatiaa
Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen vetää robottiasekieltoa ajavaa verkostoa ja toivoo, että tekoälyä käytettäisiin aseiden sijaan enemmän esimerkiksi lääketeollisuudessa. Rauhantyössä Kinnunen
Från Fredsposten: Vår internationella stad
I slutet av 1980-talet hände någonting märkligt i Närpes, som då hade varit vår familjs hemort i närmare 20 år.
Kansalaisuudettomat: Rohingyat – torjutut ja hylätyt
Myanmarissa – tai kuten ennen sanottiin Burmassa – asuu suuri joukko etnisiä ryhmiä, joita hallitsee enemmistönä olevat bamarit. Islaminuskoisia rohingyoja
Sananlaskuista saa selkärankaa ja olemisen ohjeita
Folkloristiikan dosentti Liisa Granbom-Herranen on vuosia tutkinut suomalaisia sananlaskuja ja väitellytkin niistä kahdesti. Sananlaskuilla on välitetty elämisen ja muiden kanssa
Kirje Kataloniasta – mikä synnytti alkuvuoden mellakat?
Barcelonassa olisi vain voinut istua auringossa siemailemassa sangriaa. Sen sijaan oli mentävä kaduille protestoimaan räppäri Pablo Hasélin vankeustuomiota, joka tuli
Näin kehittyi rauhanliike
Kristillinen valistus ja markkinaliberalismi olivat maailman ensimmäisten rauhanyhdistysten tavoitteita. Markkinaliberalismin uskottiin tuovan maailmanrauhan, kunnes ensimmäinen maailmansota sai ymmärtämään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
YK:n Ukraina-mission johtaja Matilda Bogner: Positiiviset muutokset ovat mahdollisia vaikeuksista huolimatta
YK:n vuonna 2014 perustettu Ukrainan ihmisoikeustarkkailumissio on seurannut maan ihmisoikeustilannetta nykyisen konfliktin alusta lähtien. Alkusyksystä 2020 Itä-Ukrainan taistelut vaikuttivat tyyntyvän,
Kylmä sota ja väärän kansainvälistymisen muistot
Suomessa on totuttu puhumaan kansainvälistymisestä myönteisenä tai suorastaan välttämättömänä ilmiönä. Kaikissa tapauksissa ulkomailta haetut elämykset ja vaikutteet eivät ole kuitenkaan
