Vetoomus: Aikalisä ja uusi harkinta hävittäjä­hankkeessa

200 tutkijaa, taiteilijaa ja kansalaistoimijaa vetoaa valtioneuvostoon ja eduskuntaan HX-hankkeen uudelleenarvioimiseksi. Vetoomus on toimitettu eduskuntaan tiistaiaamuna 1.12.

“Konfliktien syyt ovat muuttumassa. Sen vuoksi perinteiset keinot, erityisesti sotilaallinen uhka, eivät niihin pure”, sanoo vetoomuksen allekirjoittanut taloustieteen emeritusprofessori Pertti Haaparanta.
“Tärkeimmät uusista ristiriitojen lähteistä ovat ilmastonmuutos ja pandemiat. Ne vaikuttavat toisiinsa ja niillä on yhteisiä lähteitä. Niiden vaikutukset nostattavat muuttoliikkeitä, jotka kiristävät kansainvälisiä suhteita ja luovat kansallisia ristiriitoja. Sekä pandemiat että ilmastoon vaikuttavat päästöt leviävät yli rajojen ja saattavat johtaa kiistoihin ja kriiseihin, joita voidaan lievittää vain kansainvälisin toimin.”

“Uusien uhkien lievittäminen vaatii uusien tuotantoteknologioiden ja lääkkeiden kehittämistä ja siten myös erityisesti julkista rahoitusta. Kansainvälisin toimin voidaan varmistaa, että kaikki maat pääsevät hyötymään näistä investoinneista. Jos tämä onnistuu, niin perinteiset sotilaalliset uhat voivat vähentyä. Siksi nyt parasta suomalaista politiikkaa olisi lykätä hävittäjien hankintaa kauemmas tulevaisuuteen ja käyttää sille varattua rahoitusta ilmasto-ongelmien ja pandemioiden lievittämiseen. Tällöin voidaan arvioida nykyistä monipuolisemmin hävittäjien tarve”, katsoo Haaparanta.

Tilanteessa, jossa Suomen talous uhkaa vaipua vielä syvempään lamaan kuin 90-luvun alussa, kymmenien miljardien käyttäminen täysin tuottamattomaan investointiin on lähes käsittämättömän edesvastuuton ajatus, kommentoi kirjailija Risto Isomäki.
“Jos Suomi haluaa vahvistaa puolustuskykyään Venäjää vastaan, hävittäjät ovat suurin piirtein typerin mahdollinen valinta. Olisi paljon älykkäämpää hankkia esimerkiksi automatisoituja telatykkejä tai tykistöohjusjärjestelmiä, jotka ovat selkeästi puolustusaseita, mutta joilla olisi merkittävä hyökkäyshaluja hillitsevä pelotevaikutus. Venäjällä on maailman parhaana pidetty ilmatorjuntaohjus, S-400, joten Venäjä pystyisi ampumaan myös Suomen uudet hävittäjät alas suhteellisen helposti”, Isomäki huomauttaa.

“‘Tänään jaksan nousta seisomaan. Tänään jaksan itseäni katsoa’ siksi, että turvallisuus meillä ja muualla syntyy epävarmuuden ja pelkojen vähentämisestä. Aseilla ei vaikuteta pandemioihin tai ilmastonmuutokseen eikä liioin luoda sosiaalista turvaa. Asiat on pantava nyt tärkeysjärjestykseen”, sanoo Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, yksi vetoomuksen aloitteentekijöistä.

* * *

Vetoomus valtioneuvostolle ja eduskunnalle:

Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Keskustelu ilmavoimien HX-hankkeesta on perustunut varsin yksipuolisesti sen omiin selvityksiin, jotka koskevat lähinnä hävittäjien ominaisuuksien ja suorituskyvyn vertailuja. Vähemmälle ovat jääneet arviot turvallisuuspoliittisista vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Hävittäjien hankinta maksaisi noin kymmenen miljardia euroa ja niiden ylläpito vielä enemmän. Kun on kyse näin valtavista summista, on syytä selvittää kaikki vaihtoehdot eri tahoilla kunnolla ja ilman sidonnaisuuksia.

Suomi on perinteisesti korostanut yhteistyöhön, sopimiseen ja diplomatiaan perustuvaa yhteisen turvallisuuden rakentamista. Asevaraisen turvallisuusajattelun voimistuminen ei ole etenkään pienten maiden etu.

Koronapandemia, ilmastonmuutos ja talouskriisit kertovat siitä, miten tiiviisti hyvinvointimme ja turvallisuutemme kietoutuvat yhteen muiden maiden ja kansainvälisen kehityksen kanssa. Asevarustelun sijasta on tarpeen ohjata voimavaroja ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen.

Me allekirjoittaneet vetoamme valtioneuvostoon ja eduskuntaan: 
HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

Helsinki 1.12.2020

Seppo Aalto, historiantutkija, dosentti
Elisa Aaltola, dosentti
Jouko Aaltonen, dokumenttielokuvantekijä
Kalevi Aho, säveltäjä
Eija Ahvo, näyttelijä
Elina Airikkala, taiteen maisteri
Arja Alho, päätoimittaja
Heidi Anttila, lastenohjaaja
Timo Bergholm, ohjaaja
Mikael Böök, valtiotieteiden maisteri
Saara Cantell, elokuvaohjaaja
Kaj Chydenius, säveltäjä
Tapani Elgland, päätoimittaja
Pekka Elomaa, valokuvaaja
Kirsti Era, kääntäjä
Hannu Eerikäinen, filosofian tohtori
Jaakko Ellisaari, valtiotieteiden maisteri
Juha Gogulski, lääketieteen tohtori
Jukka Gronow, professori emeritus
Mervi Grönfors, varhaiskasvattaja
Laura Gustafsson, kirjailija
Leila Haaparanta, emeritaprofessori, filosofia
Pertti Haaparanta, taloustieteen emeritusprofessori
Paul Haarla, veneenveistäjä
Olli-Pekka Haavisto, ympäristöaktivisti
Outi Haikarainen, toimitusjohtaja, KTM
Yrjö Hakanen, toimittaja
Maija Hakanen, filosofian tohtori
Kari Hanhisuanto, kirjailija
Neil Hardwick, kirjailija, ohjaaja
Irma Hauska, diakoniatyöntekijä
Pasi Heikkurinen, yliopistonlehtori
Lassi Heininen, professori emeritus
Mikko Heiniö, säveltäjä, professori emeritus
Tero Heinänen, toimittaja
Heikki Helenius, ympäristöaktivisti
Elina Hemminki, tutkimusprofessori emerita
Olli Herranen, tutkijatohtori
Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori
Niillas Holmberg, kirjailija, muusikko
Paula Holmila, toimittaja
Antti Holopainen, yleislääketieteen erikoislääkäri
Marketta Horn, valtiotieteiden tohtori
Lena Huldén, dosentti
Larry Huldén, hyönteistutkija
Seppo Hyytinen, sairaanhoitaja
Ville Hänninen, toimittaja, tietokirjailija
Hannu Ikonen, aktivisti-eläkeläinen
Olli Ikonen, näyttelijä
Risto Isomäki, kirjailija
Matti Ijäs, elokuvaohjaaja
Jonimatti Joutsijärvi, kirjailija, FM
Kari Junttila, kirvesmies
Kati Juva, dosentti
Marja Järvelä, professori emerita
Timo Järvilehto, professori
Jouko Kajanoja, dosentti
Satu Kalliokuusi, kuvataiteilija
Jaana Kanninen, toimittaja, tietokirjailija
Ismo Kantola, sosiologian dosentti
Monna Kamu, muusikko
Markku Kangaspuro, tutkimusjohtaja
Tuula Karjalainen, filosofian tohtori
Tintti Karppinen, draamaopettaja
Viljo Karppinen, DI
Jari Karttunen, pääsihteeri
Eeva Kaukoluoto, filosofian tohtori
Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Hannu Kautto, tekniikan lisensiaatti
Jukka Kekkonen, professori
Samuli Ketola, koulutussuunnittelija
Kaisu Kinnunen, puheenjohtaja
Merikukka Kiviharju, laulaja
Ulla-Maija Kivikuru, professori emerita
Pertti Koistinen, professori emeritus
Risto Kolanen, toimittaja
Marjut Komulainen, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä
Elias Krohn, päätoimittaja
Leena Krohn, kirjailija
Olli Kruuna, kirurgi
Voitto Kumpulainen, eläkeläinen
Timo Kuronen, filosofian tohtori
Janne Kuusi, kirjailija, elokuvaohjaaja
Sofia Laine, dosentti
Anni Lahtinen, pääsihteeri
Tapio Laurinolli, patenttiasiamies
Erkki Laukkanen, kauppatieteen tohtori
Lea Launokari, teatterituottaja
Eero Lehto, kauppatieteiden tohtori
Juhani Lehto, professori emeritus
Arja Lehtonen, eläkeläinen
Juha Leiviskä, akateemikko, arkkitehti
Ilkka Liikanen, professori
Kirsi Marie Liimatainen, elokuvaohjaaja
Reine Lindeman, sosiaaliohjaaja
Laura Lodenius, toiminnanjohtaja
Pekka Lundgren, eläkeläinen
Paula Matilainen, yrittäjä
Juho Matinlauri, opiskelija
Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja
Tuomo Melasuo, professori emeritus
Karri Paleface Miettinen, rap-artisti ja kirjailija
Marja-Leena Mikkola, kirjailija
Pelle Miljoona, muusikko-kirjailija
Outi Mononen, erityisopettaja
Claus Montonen, dosentti
Pertti Multanen, dosentti
Veijo Murtomäki, musiikkihistorian professori emeritus
Hannu Nieminen, professori
Esa Niemitalo, taiteilija
Mila Nirhamo, nukketeatteritaiteilija
Kalle Niskanen (MC Kajo), rap-artisti
Karoliina Niskanen, näyttelijä, kirjailija
Kaarle Nordenstreng, emeritusprofessori
Markus Nordenstreng, musiikintekijä ja muusikko
Esa Noresvuo, järjestökoordinaattori
Ilkka Norros, dosentti
Leena Norros, dosentti
Matti Nummelin, dosentti
Juha Nurmela, sosiologian dosentti
Lena Näre, sosiologian apulaisprofessori
Sari Näre, dosentti, tutkija, tietokirjailija
Jyrki Näsänen, elokuvaohjaaja
Ritva Oesch, yritystutkija, KTM
Vesa Oittinen, professori emeritus
Hanna Ojamo, väitöskirjatutkija, kuvataiteilija
Eero Ojanen, säveltäjä
Kari Paasonen, tutkija
Pauli Paasonen, apulaisprofessori
Petra Packalén, päätoimittaja
Jussi Pakkasvirta, professori
Leo Partanen, opintojohtaja
Heikki Patomäki, professori
Mikko Perkoila, muusikko
Mauri Perä, kirvesmies
Rosa-Maria Perä, teatterityöntekijä
Tapani Poikela, kaivosmies
Outi Popp, toimittaja
Panu Pulma, dosentti
Vesa Puuronen, sosiologian professori
Jukka Pääkkönen, yrittäjä, valokuvaaja
Ossi Rahkonen, emeritusprofessori
Pentti Raittila, dosentti
Jussi Raittinen, muusikko
Jouko Raivio, yhteiskuntatieteiden tohtori
Tuula Rajavaara, käsikirjoittaja, ohjaaja
Raija-Sinikka Rantala, teatteriohjaaja, kirjailija
Juha Rekola, asiamies
Reijo Rinne, dipl.ins, valt.maist
Laura Rontu, dosentti
Seppo Ruotsalainen, VTT, sosiaaliturvan erikoistutkija
Toni Ruuska, KTT, tutkijatohtori, yliopisto-opettaja
Kikka Rytkönen, kuva- ja esitystaiteilija
Sanna Ryynänen, yliopistonlehtori
Syksy Räsänen, fyysikko ja aktivisti
Mika Rönkkö, kustantaja
Erkki Saarela, näyttelijä
Mauno Saari, toimittaja-kirjailija
Helena Saarikoski, dosentti
Saana Saarinen, tietokirjailija
Joonas Saartamo, näyttelijä, rap-artisti
Pentti Sainio, tietokirjailija
Harri Saksala, muusikko, lakimies
Aleksis Salusjärvi, opettaja ja oppikirjailija
Anneli Sauli, näyttelijä
Olli Savela, yliaktuaari
Leena Saraste, FT, valokuvaaja
Hannele Seitsonen, FT, dosentti
Birgitta Selin, tietotekniikan opettaja
Tove Selin, kestävän kehityksen asiantuntija
Sanni Seppo, valokuvataiteilija
Antti Seppänen, taiteilija
Samu Seppälä, historian opiskelija
Cay Sevón, valtiotieteiden tohtori
Jussi Siirilä, kirjailija
Tapio Siirilä, työsuojeluinsinööri, tietokirjailija
Jussi Silvonen, dosentti
Raisa Simola, dosentti
Pertti Simula, FM, psykoanalyytikko
Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri
Alpo Suhonen, valmentaja
Ville Suhonen, elokuvaohjaaja, kirjailija
Elina Suolahti, FM, suomentaja-kääntäjä
Riitta Suominen, valtiotieteiden maisteri
Heikki Susiluoma, tutkija, yrittäjä
Risto Suvanto, varatuomari, KM
Jussi Särkelä, tietokirjailija
Hannu Taanila, toimittaja emeritus
Ilkka Taipale, dosentti
Vappu Taipale, dosentti
Heikki Takkinen, elokuvatuottaja, kansalaisaktivisti
Maiju Tawast, kulttuuritoimija
Liisa Tavi, laulaja
Heikki Tervahattu, FT, ekologisen ympäristönsuojelun dosentti
Esa Tulkki, lääkäri
Sanna Turoma, professori
Pirkko Turpeinen-Saari, psykiatri, tietokirjailija
Esko Turunen, FT, professori
Reija Tähtinen, taidemaalari
Päivi Uljas, filosofian tohtori
Risto Uljas, toimittaja
Marko Ulvila, tietokirjailija
Kai Vaara, FM, ekoyhteisöaktiivi
Harri Vajaste, sosionomi
Tumppi Varonen (Valokainen), muusikko
Matti Vartiainen, professori emeritus
Marjatta Vehkaoja, valtiotieteiden maisteri
Hannu Vesa, maakuntaneuvos
Ulla-Maija Vikman, tekstiilitaiteilija
Aku Virtanen, insinööri
Telle Virtanen, toimittaja, eläkeläinen
Kaarlo Voionmaa, kielentutkija
Matti Vesa Volanen, emeritus koulutustutkija, PsT
Heikki S. Vuorinen, dosentti
Hannu Vuorio, kirjailija
Juha-Pekka Väisänen, käsitetaiteilija
Riitta Wahlström, KL, psykologi
Jyrki Yrttiaho, ex-kansanedustaja
Soran Zaki, opettaja, kääntäjä