Jo vuosisadan kestänyt kurdien etninen puhdistus sai jälleen jatko-osan, kun tänä kesänä Madridissa Suomen ja Ruotsin edustajat allekirjoittivat Turkin kanssa yhteisymmärrysasiakirjan, jonka tarkoitus on pedata tietä maiden Nato-hakemuksille. Turkin esittämät vaateet eivät ole vain omiaan heikentämään kurdien sosiopoliittista asemaa, vaan johtavat pahimmillaan oikeusvaltioperiaatteemme heikkenemiseen, puhumattakaan kansainvälisten sotarikosten ja ihmisoikeuskysymysten täydellisestä sivuuttamisesta Turkin osalta.
Turkin jo pitkään kaavailema turvavyöhykkeeksi kutsuttu invaasio Syyrian kurdialueelle Rojavaan ei paljon eroa Putinin hyökkäyksestä Ukrainaan. Huomattavana erona mainittakoon kuitenkin Turkin Nato-jäsenyys, jonka varjossa maa on saavuttanut eräänlaisen koskemattomuuden. Allekirjoitetun asiakirjan seurauksena Suomi ja Ruotsi ottavat osaa Turkin ns. huoliin, jolla maa jatkaa vuosisadan takaista agendaansa: Kurdistanin poistaminen maailmankartalta. Sillä välin, kun koko Euroopan talous kärsii ruoan ja energiantuotannon kriisistä, Turkin ja Venäjän välit lämpenevät ohittaen muun Euroopan asettamat boikotit. Venäjä ja Turkki jatkavat 1930-luvun natsi-Saksan keinoin muun maailman katsellessa sivusta. Herää kysymys, milloin opimme virheistämme.
Nato-jäsenyyden hakuprosessi joutui sivuraiteille, kun neuvottelut Turkin kanssa aloitettiin ja Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat oudon, julkisuudessa harmittomaksi leimatun yhteisymmärrysasiakirjan. Alun perin haettiin Nato-jäsenyyttä, mutta nyt Turkin kumppanuusneuvottelut ovat ottaneet pääroolin. Onko allekirjoittettu yhteisymmärrysasiakirja ensi askel oikeusvaltion heikennyksiin Pohjolassa? Haluammeko liittoutua terrorismia harjoittavan ja tukevan Turkin kanssa sen kuviteltuja uhkakuvia vastaan?
Yhteisymmärrysasiakirjassa mainitaan nimeltä kolme Turkin terroristijärjestöiksi luokittelemaa järjestöä PKK, YPG/PYD ja FETÖ ja todetaan, etteivät Suomi ja Ruotsi tue järjestöjä. Samassa kontekstissa Suomi ja Ruotsi tuomitsevat terrorismin kaikissa muodoissaan ja erityisesti mainitsevat Turkkia vastaan iskuja tekevät terroristijärjestöt. Turkin mukaan niitä tekevät nämä mainitut järjestöt. Ainoastaan PKK on näistä ainoa, jonka EU ja monet muut maat luokittelevat terroristiseksi. Mutta esimerkiksi Belgian korkein oikeus on tulkinnut, ettei nykyinen toiminta täytä terroristijärjestön määritelmää. Vaikka asiakirjassa pidättäydytään suoraan toteamasta YPG/PYD ja FETÖ terroristijärjestöiksi, ne mainitaan yhteydessä, jossa Turkin tarkoittamiin terrorismin vastaisiin toimiin sisältyvät PKK:n lisäksi myös näiden järjestöjen vastaiset toimet.
Asiakirjassa valtiot sopivat tehostavansa yhteistyötä näiden järjestöjen toiminnan ehkäisemiseksi eivätkä hyväksy näiden järjestöjen tavoitteita. Suomi ja Ruotsi sitoutuvat toteuttamaan Naton asiakirjoja ja poliittisia linjauksia noudattaen tarvittavat toimet kansallisen lainsäädännön tiukentamiseksi ja tutkimaan ja kieltämään PKK:n ja muiden terroristijärjestöjen, niiden haarajärjestöjen sekä niihin liittyvien tai niiden innoittamien ryhmien ja verkostojen kaiken rahoitus- ja värväystoiminnan.
Yhteisymmärrysasiakirjassa mainittuihin käytännön toimiin sisältyy yhteistyömekanismin perustaminen kaikille hallinnon tasoille, myös lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaisten välille, terrorismin torjuntaa koskevan yhteistyön tehostamiseksi. Suomi ja Ruotsi sitoutuvat käsittelemään terroriteoista epäiltyjen karkotus- ja luovutuspyynnöt joutuisasti ja perusteellisesti ottaen huomioon Turkin antamat tiedot, todistusaineistot ja tiedustelutiedot. Kuinka luotettaviksi voidaan tulkita Pohjois-Syyriaa miehittävän, Irakin puolelle omia sotilastukikohtiaan perustaneen ja alueen jihadisteja tukevan valtion välittämät todistusaineistot? Turkin vankiloissa istuu jo tällä hetkellä yli 4 000 rauhanomaisen HDP-puolueen edustajaa muiden poliittisten vankien lisäksi.
Käytännössä luvataan helpottaa sellaisten henkilöiden luovuttamista, jotka ovat Turkin käsityksen mukaan PKK:n, YPG/PYD:n ja FETÖn jäseniä. Suomi ja Ruotsi lupaavat myös voimassa olevan terrorismilainsäädännön ja mahdollisesti tulevaisuudessa kiristettävän lainsäädännön perusteella estää PKK:n, YPG/PYD:n ja FETÖn tai niitä tukevien järjestöjen, ryhmien ja verkostojen rahoitus- ja värväystoiminnan.
Kohteet määritellään laajasti ja epämääräisesti, järjestöjen lisäksi niitä tukevat ja niistä innoituksensa saavat ryhmät ja verkostot. Turkki pitää lukemattomia Euroopassa toimivia kurdien muodostamia järjestöjä PKK:n ja YPG/PYD:n osana. Vaikka Suomi ja Ruotsi eivät jakaisi tätä käsitystä, saattaa Turkki vaatia maita puuttumaan niissä toimivien kurdien tai gülenistien tavallisten yhdistysten ja jopa yksilöiden ja verkostojen toimintaan. Suomi ja Ruotsi siis hyväksyvät asiakirjassa ajatuksen, että lailliset yhdistykset ja verkostot voivat olla terroristiryhmiä. Koskisiko tämä esimerkiksi Pohjois-Syyrian itsehallintoaluetta tukevia tahoja tai niitä, jotka saavat innoituksensa esimerkiksi PKK:n vangitun puheenjohtajan Abdullah Öcalanin naisten oikeuksia ja demokraattista konfederalismia käsittelevistä teksteistä?
Sovittujen käytännön toimien täytäntöön panemiseksi ja seuraamiseksi Suomi, Ruotsi ja Turkki perustavat myös pysyvän yhteistyömekanismin, johon osallistuu asiantuntijoita maiden ulko-, sisä- ja oikeusministeriöistä sekä tiedustelupalveluista ja turvallisuuslaitoksista.
Yhteistyömekanismilla tai hallinnon eri tasojen mekanismeilla Turkki pystyy valvomaan sovittujen toimien ja mahdollisten tulevaisuuden lakiesitysten toteuttamista. Vaihtokaupassa Turkki saa erityisaseman kahdenvälisissä suhteissa Suomen kanssa ja Suomi saa ehkä Turkin tuen Nato-jäsenyydelleen myymällä periaatteensa.
Teksti: Gashaw Bibani, Ilkka Jaakkola, Teemu Matinpuro ja Ville Punto
Kuva: Aleksandra Aksenova
Yhteisymmärrysasiakirjassa sovitaan seuraavista käytännön toimista:
- Luodaan luovuttamisen helpottamiseksi yhteistyön mekanismit erityisesti Turkin kanssa, johon kuuluvat muun ohella maiden tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitokset. Suomen osalta nämä ovat Suojelupoliisi ja KRP. Suomessa luovutusasioita hoitaa KRP. Luovutuspyynnöistä antaa lausunnon korkein oikeus ja luovutuksesta päättää oikeusministeri.
- Turkin antamille tiedoille ja todisteille annetaan erityismerkitys luovutuksista päätettäessä.
- PKK:n ja asiakirjassa mainittujen YPG/PYD ja FETÖ-järjestöjen ja niistä innoituksensa saavien ryhmien ja verkostojen värväys ja rahoitustoiminta tutkitaan ja kielletään.
- Ryhdytään tarvittaviin toimiin terrorismia koskevan kansallisen lainsäädännön kiristämiseksi.
Yhteisymmärrysasiakirjan tavoitteena on helpottaa Turkin terroristijärjestön jäseniksi katsomien luovutuksia. Luotavalla yhteistyömekanismilla luovutusta pyytävä valtio, tässä tapauksessa Turkki, otetaan poikkeuksellisesti tavalla tai toisella mukaan luovutuksen valmisteluun, vaikka se ei tietenkään voi osallistua luovutuksesta päättämiseen. Asiakirja antaa Turkin toimittamille tiedoille erityisen merkityksen. Luovutusten helpottaminen luodaan kahdenvälisellä valtiosopimuksella (oikeudellisella kehyksellä). Tämä ei edellytä kansallisen lainsäädännön muuttamista, vaikka valtiosopimukset hyväksyy eduskunta.
SOPIMUKSESSA MAINITUT ORGANISAATIOT
• PYD (Democratic Union Party, Partiya Yekîtiya Demokrat kurdiksi) on vuonna 200 Pohjois-Syyriassa perustettu puolue, joka on toiminut keskeisenä poliittisena voimana ns. Rojavan vallankumouksessa. Suomessakin usein vieraillut Salih Muslim valittiin kesäkuussa 2022 puolueen puheenjohtajaksi yhdessä Asya Abdullahin kanssa.
Puolueen tavoiteohjelman lähtökohtana on demokraattinen konfederalismi, jossa korostuvat alhaalta lähtevä hallintomalli, eri alueiden etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen tasa-arvo, naisten keskeinen asema sekä ekologia. Puolueen ohjelmasta ja tavoitteista lisää: pydrojava.org/english/internal-system/
• YPG (Yekîneyên Parastina Gel, People`s Protection Unit), vuonna 2011 erityisesti kurdien perustamat asevoimat, jotka nykyisin toimivat AANESin (Autonomous Administration of North East Syria) puolustuvoimina. YPG:n erillisillä naisten itsepuolustusjoukoilla (YPJ) on ollut keskeinen merkitys Isisin kalifaatin kukistamisesta Syyriassa. Taistelussa YPG/YPJ on menettänyt yli 12 000 taistelijaa.
Kuten yhteisymmärrysasiakirjassakin annetaan ymmärtää, YPG mainitaan valtamediassa myös Suomessa harhaanjohtavasti PYD-puolueen aseellisena siipenä. YPG ei myöskään tee suoraan hallinnollista yhteistyötä PKK:n kanssa. Kurdien lisäksi YPG:n joukoissa taistelee muita alueen etnisiä ryhmiä sekä kansainvälisiä vapaaehtoistaistelijoita.
YPG on keskeinen osa vuonna 2015 perustettua SDF:ää (Syrian Democratic Forces) eli asevoimia, jotka ovat kansainvälisen yhdysvaltalaisvetoisen koalition keskeinen strateginen kumppani terrorisminvastaisessa kampanjassa Isisiä ja muita alueen jihadismiryhmittymiä vastaan.
YPG:n kotisivut: www.ypgrojava.org/english
• YPJ (Yekîneyên Parastina Jin / Women Protection Unit), vuonna 2012 perustetut naisten itsepuolustusjoukot, joilla oli keskeinen rooli sekä Kobanen puolustamisessa että varsinkin Isisin kalifaatin pääkaupungin Raqqan kukistamisessa. YPJ toimii tiiviissä yhteistyössä YPG:n kanssa, ja se myös osa AANESin demokraattisen itsehallinnon SDF-asevoimia. Sen joukoissa arvioidaan toimivan 20 000–30 000 naista.
Aseellisen puolustuksen lisäksi YPJ järjestää aktiivisesti naisten aseman parantamiseen liittyvää koulutusta ja muuta toimintaa.
• FETÖ/ Gülen movement (Fethullahçı Terör Örgütü / ”Fethullahist Terrorist Organisation”)
Vuonna 2016 Turkki luokitteli entisen AKP:n ja Erdoganin entisen vahvan liittolaisen, muslimisaarnaaja Fetullah Gülenin liikkeen terroristijärjestöksi.
Liike toimii useissa maissa ja on perustanut kouluja, yliopistoja ja omia yhteisökeskuksia. Liikkeellä ei ole varsinaista organisaatiota, poliittista ohjelmaa tai aseellista toimintaa.
Liikkeen perustaja Fetullah Gülen on asunut USA:n Pennsylvaniassa vuodesta 1999.
Turkki pitää vuonna 2016 Turkissa tapahtuneen ja taustaltaan ristiriitaisen vallankaappaushankkeen keskeisenä taustavoimana gülenististä liikettä. Turkki on erottanut ja pidättänyt kymmeniätuhansia liikkeen jäseniä tai niiksi syytettyjä erityisesti armeijasta, lehdistöstä ja koululaitoksesta.
• PKK (Partiya Karkerên Kurdistan / Kurdistan Workers Party)
Puolue perustettiin Turkissa 1974. Laajamittaisemman aseellisen vastarinnan Turkin valtiota vastaan PKK käynnisti 1984. Ideologisesti ja strategisesti PKK on vuosikymmenien aikana käynyt läpi isoja muutoksia vuodesta 1999 alkaen Turkissa vangittuna olevan johtajansa Abdullah Öcalanin johdolla. Yhdysvallat, EU ja useat muut valtiot luokittelevat PKK:n edelleenkin terroristijärjestöksi, vaikka eräiden myös EU-maiden oikeusistuimet ovat päätöksessään todenneet, ettei PKK:n nykyinen toiminta täytä terroristijärjestön kriteerejä (esim. Belgian korkein oikeus vuonna 2020).
