Tappajarobottien kehitystä tutkiva Catherine Connolly vierailee Suomessa

Tappajarobottien kehitystä tutkiva Catherine Connolly vierailee Suomessa

Automatisoidun päätöksenteon asiantuntija tohtori Catherine Connolly vierailee Suomessa, kun ratkaiseva hetki autonomisten asejärjestelmien säätelyssä lähestyy.

Tekoälyn kehittyessä keskustelu autonomisista asejärjestelmistä, eli tappajaroboteista, käy yhä ajankohtaisemmaksi. Autonomiset aseet ovat tekoälyn ohjaamia robotteja, jotka tunnistavat kohteensa ja käyttävät tappavaa tuhovoimaa ilman ihmisen osallistumista.

Autonomisia asejärjestelmiä koskevan kansainvälisen sopimuksen puolesta toimivan Stop Killer Robots -kampanjan Automated Decision Research -tutkimusryhmän tutkimuspäällikkö tohtori Catherine Connolly vierailee Suomessa syyskuun viimeisellä viikolla ennen seuraavaa YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean istuntoa. Aseidenriisuntaa ja kansainvälistä turvallisuutta koskevan ensimmäisen komitean aikana 2.10.–3.11. valtioiden odotetaan tukevan päätöslauselmaa tappajarobottien kieltämiseksi.

”Autonomiset aseet herättävät lukuisia moraalisia, oikeudellisia ja eettisiä huolenaiheita. Ne haastavat voimankäytön inhimillisen hallinnan, mikä johtaa digitaaliseen dehumanisaatioon, hämärtää vastuukysymyksiä konflikteissa ja uhkaa kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Asejärjestelmien autonomisten valmiuksien lisääntyessä valtioiden on aika toimia ja tukea neuvotteluja uusista kansainvälisistä säännöistä. Koneilla ei pitäisi olla valtaa tehdä elämän tai kuoleman päätöksiä”, Connolly sanoo.

Connollyn tutkimuksia on julkaistu laajasti eri julkaisuissa. Hän on luennoinut Irlannin puolustusvoimien sotilasopistossa ja työskennellyt Irlannin ulkoasiain- ja kauppaministeriön kanssa Irlannin suurlähetystössä Lontoossa.

Suomessa Stop Killer Robots -kampanja on toiminut vuodesta 2014. Kampanjan tarkoitus on kasvattaa päättäjien ja kansalaisten tietoutta autonomisista aseista ja niiden riskeistä.

”Aseiden autonomia on osa laajempaa kysymystä tekoälyn sääntelystä, jossa on tähän asti oltu taipuvaisia tekemään liian suurta eroa siviili- ja sotilaskäytön välillä. Jos tekoälyä ei käsitellä sotilaallisessa kontekstissa, sillä on laajat seuraukset koko yhteiskunnalle. Toivomme Suomen tunnistavan tämän ja äänestävän päätöslauselmaa, joka vie sopimusneuvotteluja eteenpäin”, sanoo Stop Killer Robots Finland -verkoston koordinaattori Kaisu Kinnunen.

Verkosto järjestää seminaariin, jossa keskustellaan tekoälyn vaikutuksista ihmiskuntaan.  Connollylta kuullaan päätöksenteon automatisoinnin vaikutuksista yhteiskuntaan ja ajankohtaista tietoa tällaisen teknologian kehityksestä ja käytöstä maailmalla.

Alustuksen jälkeen eri alojen asiantuntijat pureutuvat aiheeseen syvemmälle. Mitkä ovat autonomisiin asejärjestelmiin liittyvät riskit? Miksi tarvitsemme tekoälyn sääntelyä? Voimmeko saavuttaa sopimuksen tappajarobottien kieltämisestä ennen kuin on liian myöhäistä? Millainen rooli on Suomella ja EU:lla tekoälyteknologiaan liittyvien riskien ehkäisyssä ja tappajarobottien säätelyssä?

Tilaisuuden tiedot:

How Will AI Reshape Humanity? 
Europe Working Together to Ban Killer Robots
Tiistaina 26.9.2023 kello 17–19
Botta, Snellman, Museokatu 10, Helsinki

Taustatietoja autonomisista asejärjestelmistä

Tekoälyn ja koneoppimisen kehittyessä myös asejärjestelmien autonomia lisääntyy eri toiminnoissa. Autonomialla tarkoitetaan järjestelmän itsenäisesti suorittamia tehtäviä eli toimintoja, joihin ihmisen ei osallistu. Tiettyjen toimintojen automatisointi, kuten kohteen valinta ja hyökkäypäätös, ovat niin kriittisiä, että niiden tulisi pysyä ihmisen hallinnassa.

Erityisen huolestuttavia ovat järjestelmät, jotka hyödyntävät sensoritietoa määrittääkseen, missä ja milloin voimankäyttö tapahtuu ilman ihmisen suoraa osallistumista. Tällaiset järjestelmät herättävät monia eettisiä, humanitaarisia, laillisia ja turvallisuuteen sekä vastuukysymyksiin liittyviä huolenaiheita.
Autonomisista asejärjestelmistä on keskusteltu aktiivisesti YK:ssa vuodesta 2013 lähtien, ja tarve uudelle kansainväliselle laille tunnustetaan laajasti. Suomi on osallistunut YK-keskusteluihin robottiaseista alusta lähtien ja tunnustaa tarpeen asejärjestelmien autonomian säätelylle siviilien suojelemiseksi. Kansainvälisen turvallisuuden jatkuva epävakaus ja autonomisten asejärjestelmien lisääntyminen nykykonflikteissa osoittaa, että tarvitsemme kansainvälisesti sovittuja rajoja näiden asejärjestelmien säätelemiseksi.

Uutta kansainvälistä sopimusta tukee yli 90 valtiota, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, lukuisat tieteilijät, uskonnolliset johtajat, sotilasveteraanit, kansalaisyhteiskunnan jäsenet ja suurin osa ihmisistä. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres on esittänyt uudessa A New Agenda for Peace -raportissaan kiireellisen kehotuksen valtioille solmia oikeudellisesti sitova sopimus robottiaseiden kieltämiseksi vuoteen 2026 mennessä.

Päätöslauselma sopimusneuvottelujen aloittamisesta esitetään todennäköisesti lokakuussa YK:n yleiskokouksen käsiteltäväksi.

Catherine Connolly

Tohtori Catherine Connolly on tutkimuspäällikkö Automated Decision Research -tutkimusryhmässä, joka seuraa valtioiden reaktioita automatisoituun päätöksentekoon niin sodankäynnissä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Tutkimusryhmä ylläpitää tietokantaa, josta voi tarkastella valtioiden kantoja suhteessa kansainväliseen sopimukseen autonomian säätelemiseksi asejärjestelmissä.

Connollylla on tohtorin tutkinto kansainvälisestä oikeudesta ja turvallisuudesta. Hän on työskennellyt Dublin City Universityn oikeus- ja hallintotieteen laitoksella, missä hän tutki ja luennoi kriittisestä turvallisuustutkimuksesta, kansainvälisestä politiikasta ja kansainvälisestä oikeudesta. Hän on luennoinut Irlannin puolustusvoimien sotilasopiston Joint Command and Staff Course -kurssilla ja esitellyt työtään lukuisissa seminaareissa ja konferensseissa.

Connolly on myös työskennellyt Irlannin ulkoasiain- ja kauppaministeriön kanssa Irlannin suurlähetystössä Lontoossa.

 

Stop Killer Robots 

Kampanja edustaa yli 70 maassa 241:tä kansalaisyhteiskunnan organisaatiota, jotka työskentelevät autonomisia asejärjestelmiä koskevan kansainvälisen sopimuksen luomiseksi. Verkoston jäseniä Suomessa ovat Rauhanliitto, Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Tekniikka elämää palvelemaan, Naiset rauhan puolesta ja Aseistakieltäytyjäliitto.