Avainsana: ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Noora Kotilainen arvioi, että selonteko ei tarjoa ongelmien ratkaisuun juuri muita keinoja kuin sotilaallisen liittolaisuuden "läntisten" kumppanien kanssa ja asevarustelun

Monelta jäi ehkä huomaamatta, että Yhdysvaltain B-52-pommikone vieraili jälleen kerran marraskuussa Suomessa. Tällä kertaa pommituksia simuloitiin Nurmeksessa noin 70 kilometrin

Ukrainan sodan vauhdittamana Suomi on kammettu uudelle, epävakaalle alustalle rakentuneelle ulkopoliittiselle linjalle. Ehkä näkyvin osoitus tästä on presidentti Stubbin ripustautuminen

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) julkaisi elokuussa esityksensä ensi vuoden valtion budjetiksi. Pakettiin oli leivottu sisään kaikkiaan miljardi euroa uusia leikkauksia

Eduskunta hyväksyi kesähelteillä Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen eli DCA-sopimuksen. Käsittely oli siinä mielessä symbolinen, että eduskunnalla ei ollut mahdollisuutta

Yksimielisemmin kansakunta tuskin voi olla mielestään oikeassa kuin mitä Suomi on nyt ulkopolitiikastaan. Tästä syntyvää turvallisuuden tunnetta ei haluta horjuttaa,

Suomen ja Yhdysvaltojen solmima puolustusyhteistyösopimus (Defence Cooperation Agreement, DCA) mahdollistaa Yhdysvalloille ainakin 15 sotilasalueen perustamisen Suomen maaperälle sekä esteettömän liikkuvuuden

DCA-sopimus johtaa Yhdysvaltojen sotilastukikohtien perustamiseen maahamme ja kansallisen itsemääräämisoikeuden kaventumiseen. USA:n tavoitteena täällä, noin 6 000 kilometrin päässä omista rajoistaan, on