Opiskelen historiaa, mutta olen huono vuosiluvuissa, enkä ole kiinnostunut sodista. Edellä mainitut ovat yleisimmät kuulemani syyt, miksi historiaa pidetään tylsänä.

Ihmisarvoa on itsenäisessä Suomessa erityisesti oikeiston ja itseään isänmaallisiksi kutsuvien taholta oudolla tavalla pyritty mittaamaan ilmansuuntaorientoituneesti. Suomalaisia pohjoisempana asuville ei

Kristillinen valistus ja markkinaliberalismi olivat maailman ensimmäisten rauhanyhdistysten tavoitteita. Markkinaliberalismin uskottiin tuovan maailmanrauhan, kunnes ensimmäinen maailmansota sai ymmärtämään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden

Joukko suomalaisia opettajia, joilla oli kristillinen vakaumus, ryhtyi rauhanaktivisteiksi pohjoismaisten kollegoidensa kanssa 1920- ja 30-luvun kansallismielisen aateilmapiirin katveessa. USKONNONOPETUS KANSALLISUUSAATTEEN

Ruotsin valitsemaa poikkeuksellista koronalinjaa on arvosteltu ja kummasteltu. Kiinnostavimman selityksen naapurimaan toiminnalle on antanut historioitsija Risto Volanen. Hänen mukaansa Ruotsilta

Nyky-yhteiskuntaa on yhä vaikeampi hahmottaa, sanoo historioitsija ja muusikko Matti Johannes Koivu. Hän on pohtinut oikeudenmukaisuuden teemaa ja teki siitä

Sirkku Pallasmaan työ Rauhanpuolustajissa osui aikaan, jolloin järjestön kultaiset vuodet päättyivät lamaan ja Helsingin-toimisto muutti Bulevardilta kaksioon Kallioon. Ihanat ihmiset

Nykyihminen on tottunut ja turtunut väkivaltakulttuuriin. Kiinnostava kysymys on, millainen olisi yhteiskuntamme ilman jatkuvaa väkivallan ja sodan ihannointia. Historioitsija Ruther