Parin vuoden ikäinen Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö pyrkii pyrkii parantamaan varsinkin ulkomaalaistaustaisten nuorten ja naisten asemaa Suomessa. Idean sen perustamisesta sai vantaalainen opiskelija Salaado Qasim aloitettuaan opinnot Helsingin yliopistossa.

Salaado Qasimin vanhemmat muuttivat Somaliasta Suomeen 1990-luvulla. Salaado syntyi Suomessa ja hänellä on seitsemän sisarusta. Hän on sukunsa ensimmäinen korkeakouluopiskelija, joskin hän tähdentää, että vanhempi sisko aloitti aiemmin opinnot avoimessa yliopistossa, koska halusi samalla tehdä töitä. Nyt sisko opiskelee Itä-Suomen yliopistossa.

Suomessa korkeakouluopiskelijoista reilu kymmenen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Luku ei ole suuri. Usein kuultu väite on, että ulkomaalaistaustaisille nuorille ei juuri koskaan ehdoteta jatko-opiskelupaikaksi yliopistoa tai ylipäänsä muuta kuin ammattitason koulutusta. Qasim kertoo kuulleensa saman hyvin monen nuoren suusta.

Salaado Qasim vaikuttaa nopeaälyiseltä ja päämäärätietoiselta nuorelta, joka on rakentanut opiskelupolkuaan tavoitteellisesti. Paljastuu kuitenkin, että hän alkoi ottaa koulunkäynnin tosissaan vasta yläkoulussa Vantaan Hakunilassa. Arvosanojen nostaminen avasi Sotungin lukion ovet, ja siellä alkoi itää ajatus opettajan ammatista. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Qasim luki vimmatusti yliopiston pääsykokeisiin ja yllättyi itsekin, että pääsi sisään ensi yrittämällä. Kandin paperit ovat nyt taskussa ja opiskelu jatkuu alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelmassa.

Yliopistoon päästyään Qasim ajatteli, että jos se onnistuu häneltä, se on mahdollista monille muillekin. Ajatus konkretisoitui teoksi, ja yksi hänen alulle panemansa yhdistyksen tavoitteista on kannustaa maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisia nuoria hakemaan rohkeammin korkeakouluihin.

Kirjaprojekti on rauhantyötä

Rauhan ja hyvinvoinnin järjestöä perustamassa oli tuttuja ja tuntemattomia korkeakouluopiskelijoita ja muita Qasimin ajatuksesta kiinnostuneita. Virallisesti yhdistys rekisteröitiin vuoden 2019 kesällä, ja se on ehtinyt polkaista käyntiin jo monenlaista toimintaa. Tarjolla on esimerkiksi mentorointia ja suomenkielisiä vertaistukiryhmiä, joissa selvitellään yhdessä työelämään ja opiskeluun liittyviä pulmia ja mahdollisuuksia. Kirjakerhoilla ja suomen kielen kursseilla kohennetaan kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta. Osallistujat löytyvät nuorisotaloilta, kirjastoista, sosiaalisesta mediasta ja melkein mistä vain, missä nuoria liikkuu. Yhdistys myös julkaisee kirjoja.

”Teemme kaksikielisiä kirjoja suomeksi ja somaliksi. Monilla Suomessa syntyneillä somalin kielen taito ei ole samalla tasolla suomen kielen kanssa, ei minullakaan. Kirjaprojektin avulla kohennetaan molempia. Ensimmäinen kirja on valmis. Se perustuu somalialaiseen kansantarinaan ja on siten vähän erilainen kuin seuraavat. Yhden kirjan aiheena tulee olemaan oppimishaasteet koulussa.”

Yhdistyksen perustamisessa mukana olleet miettivät, miten rauha liittyy järjestön toimintaan. Qasimista esimerkiksi kaksikielisten kirjojen tekeminen on rauhan edistämistä.

”Niistä kantasuomalaiset saavat tietoa somalialaisesta kulttuurista ja somalialaiset lapset ja nuoret pystyvät kehittämään kirjojen avulla kielitaitoaan.”

Positiivinen rauha on sanapari, joka toistuu Salaadon puheessa. Hän kertoo yhdistyksen toteuttavan positiivista rauhaa esimerkiksi menemällä kouluihin kertomaan ajamistaan asioista ja yrittämällä parantaa yhdenvertaisuutta.

Positiivinen rauha tarkoittaa rauhansanastossa syvempää yhteiskunnallista rauhaa, jolloin tasa-arvo ja demokratia toteutuvat. Qasim kommentoi, että vaikka monet järjestöt tekevät paljon positiivista rauhantyötä, se ei ole kaikille itsestään selvää ja näkyvää.

Inspirointia ja aktivointia

Tänä vuonna Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö käynnisti hankkeen Mentoring for Future. Opetushallituksen rahoittaman hankkeen tavoitteena on tarjota opiskelijoille kattava kuva uramahdollisuuksista. Yhteistyötä tehdään pääkaupunkiseudun koulujen opinto-ohjaajien kanssa. Mentoring for Future jalkautuu kouluihin tavoittaakseen sekä ammatinvalintaa ja opiskeluvaihtoehtoja puntaroivat nuoret että heille opastusta antavat opinto-ohjaajat ja opettajat.

Koronaepidemia vaikutti keväällä käynnistyneen hankkeen toteuttamiseen, koska se esti kouluvierailut. Hankkeen viisi nuorta tekivät niiden sijaan videokampanjan, jossa useat ihmiset kertovat ura- ja ammattivalinnoistaan. Videoilla kuullaan esimerkiksi europarlamentaarikko Alviina Alametsää, UN Womenin toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangasta ja Ahmad Hosseinia, joka on yhteisöpedagogiksi opiskeleva perhekuntoutusohjaaja ja sai vuonna 2018 Vuoden pakolainen -palkinnon. Videot löytyvät Youtubesta.

”Teamsit ja zoomit alkavat olla normaalia arkea, sillä esimerkiksi yhdistyksen kirjakerhot ja vertaistukiryhmät järjestetään nyt verkossa. Mentoring for Future -hanke puolestaan pitää kaikille avoimia webinaareja, joissa kerrotaan erilaisista uramahdollisuuksista.”

Kun korona hellittää, opiskelijoille on tarkoitus järjestää konkreettisten koulukohtaamisten lisäksi vierailuja työpaikkoihin ja oppilaitoksiin.

Qasim toivoo, että nuoret itse inspiroituisivat kehittelemään ja toteuttamaan omia projektejaan.

”Esimerkiksi Euroopan solidaarisuusjoukot on ohjelma, jonka puitteissa nuoret pystyvät ryhmissä tekemään omanlaisiaan projekteja, joissa heidän oma äänensä tulee kuulluksi. Rahoitusta voi hakea EU:lta. Homma on tarkoituksella melko yksinkertainen, toisin kuin monet muut vastaavat rahoitushankkeet.”

Euroopan solidaarisuusjoukoista löytyy lisää tietoa Opetushallituksen sivuilta. Rauhankasvatusinstituutti järjestää työpajoja rahoituksen hakemisesta.

Kohteena Somalia

Opiskelun ja järjestötyön ohessa Salaado Qasim on tehnyt tuntiopettajan töitä helsinkiläisessä peruskoulussa ja toiminut EU-uralähettiläänä. Uralähettiläs levittää tietoa EU:sta työnantajana ja unionin tarjoamista työskentelymahdollisuuksista Helsingin yliopistolla. Nuoreksi ihmiseksi hän on hankkinut tukevan jalansijan monenlaisessa vaikuttamistyössä, joten pitää kysyä, aikooko hän edelleen opettajaksi.

”En tiedä, mahdollisuuksia on niin paljon. Työskentely ulkomaillakin kiinnostaa.”

Yksi ulkomainen toimintakohde voisi olla vanhempien kotimaa Somalia, jossa Qasim ei ole vielä käynyt. Hän haluaisi viedä sinne osaamistaan, kokemuksiaan ja oppeja hyvistä suomalaisista rakenteista.

”Toivon, että tulevaisuudessa Somaliassa olisi samanlainen koulujärjestelmä kuin Suomessa, koska koulutus on laadukasta ja suomalaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa. Suomalaisessa koulujärjestelmässä on valinnanvapautta ja riittävästi suuntautumisvaihtoehtoja. Koulutuksen perustana on peruskoulun maksuttomuus. Suomessa merkittävää on myös se, että koulujen väliset erot ovat pieniä.”

Rauhan ja hyvinvoinnin järjestön tulevaisuuden tavoitteena on koordinoida kehitysyhteistyöhanketta Somaliassa yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa.

”Haluamme parantaa nuorten ja naisten asemaa, sillä he ovat alttiita väkivallalle ja köyhyydelle. Nuorten ja naisten on saatava äänensä kuuluviin ja heille on taattava tasavertaiset oikeudet. Haluamme Somaliassa vähentää eriarvoisuutta ja tarjota naisille ja nuorille mahdollisuuden koulutukseen, terveydenhuoltoon ja toimeentuloon. Kehitysyhteistyössä korostamme agendaa 2030, sillä siinä esiin tuodut eriarvoisuuden poistaminen politiikasta, taloudesta ja koulutuksesta ovat globaalisti tärkeitä päämääriä, joihin yritämme vaikuttaa.”

Salaado Qasim on saanut jo tunnustusta ahkeroinnistaan. Kunnallisalan kehittämissäätiö palkitsi hänet tänä vuonna Arjen turvaaja -kunniamaininnalla. Qasim on lisäksi ollut Suomen YMCA:n jakaman Nuorten rauhanpalkinnon viiden parhaan ehdokkaan joukossa vuonna 2019.

Teksti: Anu Harju
Kuvat: Essi Rajamäki