Puolueiden ja poliittisten päättäjien tulee tehdä selväksi, ettei rasismia hyväksytä puheissa eikä teoissa, vaatii Rauhanpuolustajat kannanotossaan. Rasistiseen väkivaltaan tulee suhtautua vakavasti.
Suomen Rauhanpuolustajat: Rasistiselle toiminnalle pantava piste
Eurooppaan levinnyt pakolaiskriisi on paljastanut pitkään pinnan alla kyteneen muukalaisvastaisuuden. Pakolaisiin ja heidän auttajiinsa kohdistuva väkivalta on kasvattanut ilmiön sietämättömiin mittasuhteisiin. Nettikeskustelu pursuaa vihaa, joka voi yllyttää uusiin väkivallantekoihin.
Puolueiden ja poliittisten päättäjien tulee tehdä selväksi, ettei rasismia hyväksytä puheissa eikä teoissa. Rasistiseen väkivaltaan tulee suhtautua vakavasti. Rasismin vastustaminen ei ole suvaitsemattomuutta.
Suomen Rauhanpuolustajat on järjestelmällisesti vastustanut sotatoimia Somaliassa, Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Libyassa, Ukrainassa ja muualla. Rauhanpuolustajat on myös varoittanut sotien aiheuttamista ympäristötuhoista ja pakolaisvirroista. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa oli vuoden 2014 lopulla lähes 60 miljoonaa pakolaista. Pelkästään vuonna 2014 konfliktien ja vainon seurauksena arviolta lähes 14 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa. Eniten pakolaisia on lähtenyt Syyriasta (3,9 miljoonaa), Afganistanista (2,6 miljoonaa) ja Somaliasta (1,1 miljoonaa).
Köyhät maat kantavat suurimman vastuun maailman pakolaisista, joista yli 90 prosenttia on asettunut muualle kuin Eurooppaan. Eniten pakolaisia ovat vastaanottaneet Turkki (1,6 miljoonaa), Pakistan (1,5 miljoonaa) ja Libanon (1,1 miljoonaa). Eniten pakolaisia suhteessa väkilukuunsa on ottanut Libanon.
Suomi ei ole eristetty saareke, emmekä pääse maailmaa pakoon. Suomeen on saapunut tänä vuonna syyskuuhun mennessä 16 000 turvapaikanhakijaa. Vaikka hakijoiden lukumäärä on kasvanut nopeasti, sitä voidaan kansainvälisessä mittakaavassa pitää pienenä.
Poliittisessa retoriikassa maahanmuuttajat ja Suomen köyhyys usein asetetaan vastakkain. Maahanmuuttajat eivät ole syyllisiä hallituksen leikkauspolitiikkaan eivätkä maahanmuutosta aiheutuvat kulut olennaisesti vaikuta Suomen valtion budjettiin.
Nyt tulisi etsiä vastausta ainakin neljään kysymykseen:
• Mistä sodat ja konfliktit johtuvat ja mitä Suomi tekee niiden ratkaisemiseksi?
• Kuinka paljon Suomi pystyy vastaanottamaan pakolaisia?
• Kuinka turvapaikkahakemusten käsittelyä voidaan tehostaa?
• Kuinka tänne asettuneet maahanmuuttajat saadaan integroitumaan mahdollisimman hyvin?