Kansainväliselle ICAN-verkostolle annettu Nobelin rauhanpalkinto on signaali siitä, että ydinaseilla uhkailu on saatava loppumaan ja ydinaseet pois valtioiden asearsenaalista.

Nobel-komitea  haluaa palkinnolla rohkaista hallituksia liittymään ydinaseet kieltävään sopimukseen, joka hyväksyttiin 7. heinäkuuta 2017 YK:ssa. Suomi ei ollut mukana edes sopimusneuvotteluissa. ICAN on ollut merkittävässä aloitteellisessa roolissa kansainvälisen ydinaseet kieltävän sopimuksen aikaansaamisessa.

”Järjestö saa palkinnon työstään huomion kiinnittämiseksi katastrofaalisiin humanitaarisiin seurauksiin, joita millä tahansa ydinaseiden käytöllä olisi, ja sen uraauurtavista ponnistuksista sellaisten aseiden kieltämiseksi sopimusten kautta”, ilmoitti Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen. ”Elämme maailmassa, jossa ydinaseiden käytön riski on suurempi kuin pitkään aikaan”, Reiss-Andersen sanoi Ylen mukaan.

International Campaign to Abolish Nuclear Weapons on ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, joka aloitti toimintansa virallisesti Wienissä 2007. Suomen ICAN -verkosto perustettiin keväällä 2015. Siihen kuuluvat Aseistakieltäytyjäliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Naiset rauhan puolestasta, Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, Sadankomitea ja Tekniikka elämää palvelemaan sekä ydinaseriisunnasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä.

Suomen ICANin toinen koordinaattori Kati Juva toteaa: ”Palkinto on upea arvonosoitus kansalaisyhteiskunnan pitkäjänteiselle uurastukselle. ICAN-verkoston toimijat ympäri maailmaa ovat lobanneet omien maidensa hallituksia sopimuksen puolesta.”

Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro kommentoi, että tämä on nyt toinen kerta, kun Nobel-komitean valinta on näpäytys Suomelle. Vuonna 1997 rauhanpalkinto annettiin kansainväliselle kampanjalle maamiinojen kieltämiseksi, ja tällä hetkellä Suomi kieltäytyy lähtemästä mukaan ydinasekieltosopimukseen. ”Voikin kysyä, onko Suomi luovuttanut ydinasepolitiikan Washingtonin haltuun. Naton painostus tuottaa tulosta ja hallitus alistuu sen ydinasedoktriinin tukijaksi”, huomioi Matinpuro.

”ICAN-verkostolla on ollut tärkeä rooli ajatusmallien muuttamisessa”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg. ”Ydinaseita voidaan katsoa nyt toisesta näkökulmasta. Tässä näkökulmassa ydinaseiden katastrofaaliset humanitaariset seuraukset otetaan vakavasti. Tämä ajatusmallin muutos on taustalla sekä ydinasekiellon aikaansaamisessa että nyt Nobelin rauhanpalkinnossa. Toivon, että myös suomalaiset tiedostaisivat nyt, kuinka vakavat seuraukset ydinaseilla on. Niiden hävittäminen on koko maailman asia.”

Suomen ICANin toimintaan kuuluvat suurelle yleisölle näkymättömän vaikutustyön lisäksi muun muassa Nuclear Café -keskustelutilaisuudet, joissa avataan ydinaseiden ja ydinaseriisunnan eri puolia asiantuntija-alustusten avulla.