Rauhankasvatus on hieno sana, jota ei ole syytä hylätä, vaikkei se ole ollutkaan muodissa sitten 1980-luvun. Sitä paitsi jokaisen meistä on hyvä harjoittaa rauhankasvatusta aina kun tilaisuus tarjoutuu. Kätilönä neuvolassa toimii opettaja Hanna Niittymäki, joka työskentelee Rauhankasvatusinstituutissa.

Neuvolantäti haastatteli pohjalaista koomikkoa Iikka Kiveä ja pyysi neuvontaa maailman pelastamiseen. Kivi on ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja kantanut huolta siitä, miten muilla menee. Hänen tiensä on kulkenut tilapäisestä hampurilaismyynnistä ja karaokeisännyydestä kokopäiväiseksi käsikirjoittajaksi ja koomikoksi. Kiveä Facebookissa pitempään stalkannut neuvolantäti on saanut kuvan kehityskelpoisesta maailmanparantajasta.

Onko maailmanrauha mahdollinen? Miten se saavutetaan?

Maailmanrauha on hyvin epätodennäköinen tavoite nykyihmiselle. Mutta niin oli kuuhun matkustaminenkin metsästäjä-keräilijälle. Uskon, että sen keskiössä on se, että ihmisten tulisi oppia tekemään sopu itsensä kanssa. Sisäinen rauha siirtyy myös ulkomaailmaan. Toki huonot elinolosuhteet ja kulttuurilliset jännitteetkin tulee korjata, jotta sisäisen rauhan tavoittelu voisi ylipäätään olla mahdollista. Länsimaalaisen on helppoa jeesustella, että meditoikaa enemmän, kun jengi tosiasiassa tarvitsisi ruokaa ja miinattoman takapihan.

Muuttuuko maailma paremmaksi? Tulevatko tulevat sukupolvet olemaan ”parempia ihmisiä”?

 Ainakin objektiivisilla mittareilla arvioiden suunta on parempi. Sotia, nälkää ja köyhyyttä on maailmassa vähemmän kuin koskaan ennen. Isoin ratkaistava kysymys liittyy siihen, miten aineellisen hyvinvoinnin kasvu on mahdollista säilyttää niin, että emme tuhoa elinympäristöämme.

Tulevat sukupolvet varmasti ovat monessa kohtaa fiksumpia ja empaattisempia olentoja kuin me, mutta meillä on siinäkin vastuumme: arvothan opitaan edellisiltä sukupolvilta. Jos nuoriso voi huonosti tai kasvaa kieroon, se on meidän vikamme, koska me olemme luoneet maailman, jossa nuoret varttuvat.

Miten voi toimia edistääkseen yhteiskuntarauhaa?

Tärkeää on hankkia tietoa ja empatiaa rinta rinnan. On tärkeää tietää, mitä maailmassa tapahtuu ja yhtä tärkeää ymmärtää, miltä se saattaa tuntua niistä ihmisistä, jotka nuo maailman tapahtumat kokevat. Tarvitsemme rauhaan viisautta ja se rakentuu noista kahdesta elementistä.

Mitä jokainen voi tehdä, jotta #metoo ei jää pelkäksi puheeksi?

Jokainen voi tarkastella omaa toimintaansa ja miettiä, mitä siinä voisi korjata. Ja tietysti puuttua näkemäänsä häirintään. Ylipäätään tärkeintä kansalaistasolla on se, että seksuaalisen häirinnän yleisyyteen on havahduttu ja nyt kun asia on nostettu esiin, sitä ei enää samalla tavalla salailla.