Puolitoista vuotta Suomen Nato-jäsenyyden vahvistamisen jälleen palasin Olli Kivisen teokseen Nato ilman tunteilua (Suomen Atlantti-Seura 2007) sekä Karoliina Honkasen ja Janne Kuuselan web-julkaisuun Mikä Nato on? (Suomen Atlantti-Seura 2014).
Kaikki kirjat ovat aikansa lapsia ja vanhenevat, mutta tulevaisuutta kuvitellessaan ne myös muokkaavat sitä. Seuraavia poimintoja tämän hetken todellisuuteen peilaillessaan pääsee aikamatkalle siihen, millaisilla perusteilla Suomen liittoutumista edistettiin vuosikymmenien ajan.
”On vaikea kuvitella, että maamme puolustusmäärärahoja kasvatettaisiin tuntuvasti.”
”Nato-jäsenyys vähentää aseistautumista etenkin Euroopassa, jossa Naton jäsenyys antaa mahdollisuuden vähentää sotilasbudjetteja.”
”Yhteen laskettuna Nato-jäsenyyden vuotuiset kustannukset olisivat siis noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.”
”[M]inkään maan [ei] ole pakko mennä mihinkään toimintaan paitsi Naton 5. artiklan yhteisen puolustuksen toteuttamiseen. – – 5. artikla on niin viitteellinen, että jäsenmaa voi päättää, kuinka se osallistuu mahdollisiin toimiin.”
”Jo kylmän sodan aikana kiisteltiin siitä, oliko Naton mahtivaltio Yhdysvallat todella valmis vaarantamaan omat suurkaupunkinsa ydinaseilla suoritettavien kostoiskujen kohteiksi esimerkiksi Hampurin tai Kööpenhaminan puolustamiseksi. Vastausta ei voitu koskaan saada.”
”Ihmisten mielissä väikkyvät viime vuosisadan maailmansotien taistelut, joihin osallistui miljoonakaupalla miehiä vuosien ajan; ne ajat ovat olleet ja menneet.”
”[E]simerkiksi Suomen metsiin ei hevin lähetetä muunmaalaisia sotilaita.”
”Tanska ja Norja ovat Naton perustajajäseniä ja ne ovat koko ajan toteuttaneet varaumaa, jonka mukaan niissä ei ole sen paremmin tukikohtia kuin ydinaseitakaan. Periaatetta on noudatettu myös Naton laajentuessa itään.”
”Suomeen ei tulisi ydinaseita.”
”Venäjä suhtautuminen Natoon on hyvin käytännönläheinen, ja sen suhteet Natoon ovat hyvät. Epäilemättä maassa on paljon vaikuttajia, joille Nato on edelleen punainen vaate, mutta Naton laajentumisen aiheuttava vastareaktio oli varsin vaisu.”
”Ukrainan kriisi on kesken tätä kirjoitettaessa ja seuraavia askelia on vaikea ennakoida. Yksi asia on kuitenkin selvä: Naton näkökulmasta kriisiin ei ole sotilaallista ratkaisua.”
