Vierailun tavoite oli lisätä keskustelua Länsi-Saharan tilanteesta Suomessa. Samalla sahrawiopiskelijat saivat mahdollisuuden nähdä maailmaa leirien ulkopuolella, tutustua suomalaisten opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen toimintaan ja saada kokemusta kansainvälisestä vaikuttamistyöstä.
Tifaritin yliopisto oli tehnyt aloitteen vierailusta, ja sen ohjelmasta vastasivat Suomen Rauhanpuolustajien ja Kansainvälisen solidaarisuustyön aktiivit.
Tifaritin yliopisto on vuonna 2013 pakolaisleirillä perustettu kunnianhimoinen oppilaitos, jonka tarkoituksena on tuoda Länsi-Saharan tilanne kiinteämmin akateemisen keskustelun piiriin, tarjota leireillä kasvaneille nuorille opiskelumahdollisuuksia ja kouluttaa ammattilaisia pakolaisleirien infrastruktuurin tarpeisiin. Lisäksi yliopisto edistää opiskelijavaihtoa ja toivottaa tervetulleiksi opiskelijoita ympäri maailmaa pakolaisleireille Algeriaan.
Tifaritin yliopisto tekee yhteistyötä monien yliopistojen kanssa muun muassa Espanjassa, Algeriassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sillä on tällä hetkellä neljä eri tiedekuntaa, joissa voi opiskella englantia ja arabiaa, lääketiedettä, pedagogiikkaa ja julkishallintoa. Suomeen saapuneessa delegaatiossa oli mukana opiskelijoita jokaisesta tiedekunnasta.
Tapaamisella Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton edustajien kanssa keskusteltiin opiskelijajärjestöjen toiminnasta Suomessa ja sahrawien pakolaisleireillä. UESARIO (Sahrawi Student Union) on sahrawiopiskelijoiden liitto, jonka tarkoituksena on yhdistää sahrawiopiskelijoita ympäri maailmaa ja vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta miehitystä vastustavassa informaatiokamppailussa.
Delegaation jäsenet kertoivat suomalaisten opiskelijajärjestöjen edustajille Länsi-Saharan tilanteesta ja kyselivät opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksista Suomessa. Vieraat olivat kiinnostuneita siitä, millaisia poliittisia kannanottoja opiskelijajärjestöt Suomessa tekevät ja olisiko niiden mahdollista ottaa kantaa Länsi-Saharan tilanteeseen.
Nuoret sahrawit toivottivat suomalaiset opiskelijat tervetulleiksi vastavierailulle pakolaisleireille. He toivoivat, että yhteistyö lisääntyisi suomalaisten yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa, ja nostivat esiin esimerkiksi arabian kielen opiskelijoiden kieliharjoittelumahdollisuudet pakolaisleireillä. Keskeinen toive oli, että Länsi-Saharan tilanne nousisi näkyvämmin esiin akateemisessa keskustelussa ja tutkimusaiheissa.
Vierailulla ulkoministeriössä ja eduskunnassa delegaatio ilmaisi huolensa ulkoministeri Elina Valtosen ja hänen marokkolaisen kollegansa Nasser Bouritan elokuussa 2024 julkaisemasta tiedotteesta, jossa nostetaan esille Marokon vuonna 2007 esittämä autonomiasuunnitelma vaihtoehtona Länsi-Saharan konfliktin ratkaisuksi. Aiemmasta linjastaan poiketen ulkoministeriö antaa tiedotteessa ymmärtää Suomen pitävän Marokon yksipuolista autonomiasuunnitelmaa uskottavana aloitteena konfliktin ratkaisemiseksi. Delegaatio halusi muistuttaa ulkoministeriötä siitä, että länsisaharalaisilla tulee olla mahdollisuus käyttää kansainvälisen oikeuden heille myöntämää itsemääräämisoikeutta maansa tulevaisuudesta päättämiseen ilman miehittäjävallan sanelemia rajoitteita.
Länsi-Saharan asemaa koskevasta kansanäänestyksestä YK:n alaisuudessa sovittiin jo vuonna 1991, mutta Marokko on tähän asti estänyt äänestyksen toteuttamisen. Delegaatio toivoi, että ulkoministeri tapaisi vastaavasti myös Polisarion edustajia eiä yksipuolisesti vain Marokon edustajia.
Delegaatio halusi myös muistuttaa EU-tuomioistuimen lokakuussa antamasta päätöksestä, joka koskee EU:n ja Marokon välisen kauppasopimuksen soveltamista Länsi-Saharan alueeseen. Tuomiossa todetaan, että Länsi-Sahara on Marokosta erillinen alue ja että Marokolla ei ole suvereniteettia eikä hallintovaltuuksia alueella. Tuomiossa todetaan myös, että länsisaharalaisten vapautusrintama Polisario Front on länsisaharalaisten laillinen edustaja. Näin ollen Polisarion edustama Länsi-Saharan kansa on EU:n ja Marokon välisten sopimusten kolmas osapuoli, ja sitä olisi kuultava kauppasopimuksia laadittaessa.
Tuomioistuin totesi myös, että Länsi-Saharan alueella tuotettuja maataloustuotteita ei voida merkitä Marokosta peräisin oleviksi. EU-mailla, myös Suomella, on vuosi aikaa panna täytäntöön EU-tuomioistuimen päätöksen edellyttämät toimenpiteet. Kysymys kuuluukin, miten Suomi ja suomalaiset yritykset vastaavat tähän tuomioistuimen päätökseen. Esimerkiksi suomalainen energiayhtiö Wärtsilä toimii edelleen miehitetyllä Länsi-Saharan alueella.
Vierailu huipentui paneelikeskusteluun Rosebudin Sivullinen-kirjakaupassa, jossa keskustelun teemana oli ”Kahden kolonialismin anatomia: Palestiina ja Länsi-Sahara”. Keskustelussa sahrawiaktivisti Jalihenna Mohamed, Sumud – Suomen Palestiina-verkoston varapuheenjohtaja Syksy Räsänen ja Lapin yliopiston yliopistonlehtori Karim Maïche pohtivat Marokon ja Israelin harjoittaman kolonialismin erityispiirteitä Länsi-Saharassa ja Palestiinassa. Koko keskustelu löytyy Sivullisen lava -Youtube-kanavalta nimellä Keskustelutilaisuus: Kahden kolonialismin anatomia: Länsi-Saharan ja Palestiinan miehitys
Jari-myrskystä huolimatta vierailu sujui hyvin ja asianosaiset ovat toiveikkaita yhteistyön jatkuvuudesta suomalaisten kansalaisliikkeiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa.
