Todistamme parhaillaan surullisten tapahtumien kierrettä. Ukrainan ja Gazan sodissa totuus ja moraali ovat joustavia käsitteitä. Sota löyhkää myös meidän keskuudessamme, vaikka emme olekaan suoraan niissä osapuolena.
Nato-Suomen ensimmäinen ulkopoliittinen koetus Gazan sotaan liittyen oli täydellinen epäonnistuminen. YK:ssa tulitaukoa vaativasta päätöslauselmasta äänestettäessä Suomi äänesti vähemmistössä tyhjää yhdessä 44 muun maan kanssa. Esimerkiksi Norja äänesti tulitaukovaatimuksen puolesta enemmistönä olleiden 120 maan joukossa. Niin kuin muistamme, Norja mainittiin usein Nato-kantaansa pohtiville suomalaisille esimerkkinä siitä, miten voimme Nato-maanakin toimia rauhanaloitteiden edistäjänä.
Israelin hyökkäys raskain asein saartamaansa Gazaan ja veden, ruoan ja lääkkeiden saamisen estäminen eivät minkään kriteerin mukaan täytä siviilien suojelun vaatimusta. Toimia ei voi oikeuttaa myöskään Hamasin terroristisella hyökkäyksellä. Kaikista ja kaikkien tekemistä epäillyistä sotarikoksista pitää tehdä puolueeton tutkimus.
Lännen poliittisesta epäonnistumisesta maksettava hinta jää nähtäväksi, mutta syytökset kaksoisstandardeista saavat ainakin lisäpontta.
Länsimaat ovat tuominneet johdonmukaisesti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, samoin hyökkäyksen seurauksena tehdyt ja tutkinnan alla olevat sotarikokset. Länsimaat ovat asettaneet ennennäkemättömän kovat sanktiot hyökkääjää vastaan ja auttaneet Ukrainaa puolustautumaan valtavilla summilla.
Sen sijaan toimet Israelin hyökkäykseen siviilejä vastaan ovat olleet vähemmän vaikuttavia. Suomi päätyi istumaan vähemmistön seurassa aidalla ja unohtamaan ihmisoikeusperusteisen ja sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen nojaavan ulkopoliittisen linjansa.
Parempi vaihtoehto olisi ollut yhtyä YK:n päätöslauselman puolesta enemmistön kanssa äänestäneiden Norjan, Ranskan ja seitsemän muun EU-maan kantaan.
YK:n päätöslauselmassa vaadittiin tulitaukoa, tuomittiin kaikki väkivallanteot, jotka kohdistuvat israelilaisiin ja palestiinalaisiin siviileihin, mukaan lukien terroristiset teot ja umpimähkäiset hyökkäykset. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö Israelilla olisi oikeus puolustautua tai etteikö myös Hamasin terrorismia tuomita. Päätöslauselmaa vastaan äänestivät Yhdysvallat Israelin ja kahdentoista muun maan kanssa.
Suomen ja Israelin väliset asekaupat ja liittoutuminen Yhdysvaltojen kanssa valmisteilla olevalla puolustusyhteistyösopimuksella näyttävät kaiken tämän valossa ratkaisuilta, joihin liittyvät arvovalinnat ja riskit ovat vielä arvioimatta ja pikemminkin kasvamassa kuin hiipumassa.
Teksti: Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.
