Kuvassa Vegekaupan Helsingin myymälän vetäjä Karry Hedberg elokuussa avatuissa uusissa tiloissa Hämeentiellä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat monet, ja yksi keskeisimmistä on uhka tulevaisuuden ruoantuotannolle: maat aavikoituvat ja lämpötilat nousevat. Eroosio ja maan kovettuminen ja saastuminen heikentävät viljelymaiden laatua. On siis ongelmallista, että yhä arvokkaammaksi käyviä peltoaloja käytetään eläinten ravinnon tuottamiseen. Olisi monin tavoin parempi, jos viljelyn tuottoa ei kierrätettäisi eläinten kautta, varsinkin kun eläintuotanto aiheuttaa myös suuria kasvihuonekaasupäästöjä. Ruoka ylipäänsä synnyttää noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä – yhtä paljon kuin liikenne. Ympäristötekona kasvissyönnin merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä.

Lihaa on syöty ihmiskunnan historiassa melko vähän viime aikoihin asti. Lähinnä se on ollut juhlaruoka. Viimeisinä 50–60 vuotena on lihan kulutus lisääntynyt valtavasti erityisesti teollistuneissa maissa, mutta myös kehittyvissä maissa lihansyönti kasvaa. Tänä kesänä uutisoitiin, että vaikka Suomessa on käynnissä kasvisruokabuumi, kasvoi suomalaisten lihankulutus silti vuonna 2016.

Yhä useammat ihmiset tietävät, että lihan, maitotuotteiden ja kananmunien tuotannolla on suora vaikutus ilmastonmuutokseen. Maailmanpankin tutkijoiden mukaan eläintuotanto aiheuttaa jopa 51 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.

Jos siis ihmisyksilö haluaa elää vastuullisesti ja mahdollisimman vähän maapalloa kuormittaen, hän hylkää lihan tai ainakin syö sitä mahdollisimman vähän ja harvoin. Sama koskee maitotuotteita, ja aamiaismunakkaiden syömistäkin voisi harventaa. Kaikkein parasta taitaisi olla ryhtyä vegaaniksi, eli olla käyttämättä mitään eläinperäistä.
Mutta kun se on niin vaikeaa!
Vai onko?

KASVISSYÖNTI ON KONKREETTINEN ILMASTOTEKO

Rauhanpuolustajien Helsingin-toimisto sijaitsee punavihreän kuplan vaikutuspiirissä, ja kuplassa on paljon kasvissyöjiä ja vegaaneita. Heitä pyörii myös toimistossamme ja sen välittömässä läheisyydessä, sillä järjestön alivuokralaisena on vegaanisia tuotteita myyvä Heluna Shop, ja konttorimme viereen muutti elokuussa 2017 Vegekauppa.

Kurkistetaan kahteen vegaanikauppaan ja kuunnellaan, saisimmeko lisäpotkua ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan.

Vegekaupan tiskin takana tervehtii iloisesti Karry Hedberg. Hän perusti kaupan Helsinkiin Vaasankadulle kesällä 2015. Vegekauppa toimii myös Turussa, Tampereella ja netissä.

Kauppa sai alkunsa neljän nuoren Interrail-matkasta Euroopassa vuonna 2009. Toiminnan polkaisi käyntiin Tuukka Simonen, joka keksi tilata reissussa makoisiksi havaittuja vegaanisia tuotteita Saksasta ja myydä niitä kavereilleen. Tuotteet loppuivat heti, ja Simonen päätti perustaa Vegetukku-toiminimen. Se oli ensin vain verkkokauppa ja laajeni vähittäismyymäläksi vuonna 2011.

Parisenkymmentä vuotta vegaanina elänyt Hedberg oli ennen kaupanpitoa työskennellyt vegaanikokkina ja pyörittänyt vegaanista pitopalvelua. Hän on toiminut aktiivisesti myös eläinoikeusliikkeessä. Hedberg pitää Vegekauppojen roolia tärkeänä esimerkiksi uusien kasvisperäisten tuotteiden tuomisessa markkinoille.

Vegekaupan vastamaalatuissa tiloissa Hedberg toteaa, että hänestä vegaanius on yksilölle yksi helpoimmista tavoista tehdä jotain konkreettista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Ja hän taitaa olla oikeassa. Kasvipohjainen ruokavalio on hyvin ekologista liharuokaan verrattuna. Esimerkiksi perunakilon kasvattamiseen kuluu vettä 500 litraa ja soijapapujen viljelyyn 2 000 litraa kiloa kohden, naudanlihakilon tuottaminen vaatii 10 000–20 000 litraa vettä. YK:n ennusteiden mukaan vuoteen 2025 mennessä puhtaan juomaveden hankkiminen puolelle maailman väestöstä tuottaa ongelmia. Tämä tullee kasvattamaan ns. ilmastopakolaisuutta ja lisännee levottomuuksia ja mahdollisesti myös sotia maapallolla.

Hedberg iloitsee, että nykyään vegaaniudesta osataan kertoa monin eri tavoin ja sen toteuttamisesta on tullut helpompaa. On Vegemessuja ja muita tapahtumia ja keinoja, joiden avulla kasvissyöntiä tehdään tutuksi mukavalla tavalla, ei ryppyotsaisesti saarnaten.

”On tärkeää murtaa stereotypioita ja näyttää, että vegaanina eläminen ei ole vaikeaa. Yhdessä on myös tehtävä tiettäväksi tehoeläintilojen ja -tuotannon ongelmat.”

Kaikki Vegekaupan tuotteet ovat kokonaan kasvisperäisiä, eikä niitä ole testattu eläimillä. Tuotantoketjun eettisyyteen kiinnitetään huomiota, ja noin puolet valikoimasta on luomua ja reilun kaupan tuotteita. Myymälöiden kalusteista osa on hankittu käytettynä. Nettikaupan kuljetusmuodoista yritetään etsiä vähiten saastuttavat, ja paketit pakataan pääosin kierrätysmateriaaleihin.

REILUJA ASKELIA VEGAANIKENGISSÄ

Vegekaupan vieressä sijaitsevan Heluna Shopin perusti Timo Kiviniemi. Hänen kaupallisen alan opintoihinsa kuului liike- toimintasuunnittelun tekeminen, ja Kiviniemi päätti toteuttaa sen käytännössä havaittuaan, että Helsingistä oli vaikea löytää kunnollisia vegaanisia kenkiä. Heluna Shop avasi ovensa Töölössä vuonna 2008. Kauppa muutti syksyllä 2016 Rauhanpuolustajien alivuokralaiseksi tiloihin, joissa oli aiemmin toiminut reilun kaupan tuotteita myyvä Kaiku Ethical.

Kiviniemi kertoo, että kaupan perustamisen tärkein syy oli ideologinen, ja lisäksi hän koki, että kaupanpito voisi olla hänelle itselleen luontevin tapa palvella vegaaniyhteisöä.

”Helunan lähtökohta on eläinoikeusveganismi, eli kaikki tuotteet ovat alusta asti olleet vegaanisia. Muutettuamme Hämeentielle tuotevalikoimaamme yhdistyi liiketilassa aiemmin toimineen Kaikun tuotteet ja sen seurauksena olemme alkaneet painottaa enemmän myös reilua kauppaa. Toki jo aiemmin välttelimme epäreiluja tuotteita. Esimerkiksi myymistämme kengistä valtaosa valmistetaan Euroopassa, jossa työntekijöiden olot ovat suhteellisen hyvin valvottuja. Suosimme myös ympäristöystävällisiä tuotteita, vaikka sen suhteen emme ole niin tiukkoja kuin varsinaiset ekokaupat.”

Kiviniemi jakaa Karry Hedbergin näkemyksen vegaanisuuden merkityksestä ilmastonmuutoksen etenemisen estämisessä ja hidastamisessa.

”Vegaaniruokaan tai ylipäätään kasvispainotteisempaan ruokaan siirtyminen on hyvin tärkeä tekijä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Veganismissa ruoan merkitys on ihan keskeinen. Jos esimerkiksi kaikki perussekasyöjät vähentäisivät lihansyöntiään 10 prosenttia, olisi se ilmastonmuutoksen ja eläinten kärsimyksen vähenemisen kannalta isompi juttu kuin se, että kaikki alkaisivat käyttää vegaanikenkiä. Helunan tuotevalikoima on keskittynyt muuhun kuin ruokaan ja on siten lähinnä vegaanisen elämäntavan taustatukena.”
Kenkien lisäksi Heluna Shop myy muun muassa paitoja, laukkuja, puhdistus- ja kosmetiikkatuotteita, leluja sekä kahvia ja vegaanisia suklaita ja karkkeja.

LIHA VEROLLE JA TUKIAISIA KASVIPROTEIININ TUOTANTOON

Kiviniemi on miettinyt tapoja, joilla edistää vegaaniutta.
”Ihmisten ratkaisuihin vaikuttaa motivaation lisäksi myös kynnyksen korkeus. Monilla on jo takaraivossaan tunne, että eläintuotteiden syömisessä on jotain väärää, mutta jos niistä luopuminen tuntuu liian hankalalta, ei pieniäkään askeleita jakseta ottaa. Sen takia kaikenlainen vegaanisten valintojen helpottaminen sekä mielikuvien tasolla että ihan käytännössä auttaa asiaa. Viime aikojen positiivisia hankkeita ovat olleet esimerkiksi vegaanihaaste tuutoreineen ja sipsikaljaveganismin käsitteen lanseeraus, sekä jo pidempään palvellut erinomainen vegaanituotteet.net-sivusto.”

Kiviniemi toteaa, että veganismin alkuaikoina veganismiin liitettiin usein paljon negatiivisia mielikuvia, ja vegaanit itsekin saattoivat korostaa kieltäymyksiään ja henkilökohtaisia uhrauksiaan.

”Nykyisin on ymmärretty, että vegaanikakkujen ja -nakkien maistatus ja oma iloinen esimerkki toimivat paremmin kuin syyllistäminen tai perfektionismin korostaminen. Vegaanikaupat voivat omalta osaltaan helpottaa vegaanisten valintojen tekoa, ja viime aikona myös valmistajayritykset ovat kilvan helpottaneet vegaanin elämää lanseeraamalla aina vain parempia tuotteita.”

Timo Kiviniemi on keksinyt seikan, jolla ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja kasvissyönnin edistämistä voisi helpottaa.

”Verotus! Esimerkiksi energiantuotannossa ja liikenteessä on ympäristöystävällisyyttä jo pyritty edistämään taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten haittaveroilla ja päästökaupalla. Samaan aikaan eläintuotteiden tuotantoa pyritään taloudellisesti tukemaan. Liha verolle ja maataloustuet kasviproteiinin tuotantoon!”

•    Ruoantuotanto on huomattava kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Tehotuotanto ja maanviljelyksessä käytettävät fossiiliset polttoaineet kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
•    Merkittäviä kasvihuonepäästöjä eläinten tehotuotannossa synnyttävät metaani ja typpioksiduuli. Metaanin arvioidaan olevan 86 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
•    Worldwatch-instituutin raportin mukaan eläinten tehotuotannon ilmastopäästöjä on saatettu aliarvioida. Eläinten tehotuotantosysteemit aiheuttavat noin 51 % kasvihuonepäästöistä. Luku syntyy, kun yhdistetään muun muassa metsien raivaus rehua tuottaviksi pelloiksi ja laitumiksi, eläinten hengissä pitäminen, karjan hengityksessä syntyvät hiilidioksidipäästöt, ulosteiden mukana syntyvät kasvihuonepäästöt, eläinten teurastus ja tuotteistaminen sekä lopputuotteiden kuljetus ja säilytys.
•    Tietyn proteiinimäärän tuottaminen naudan- tai lampaanlihalla aiheuttaa 250 kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin saman määrän tuottaminen palkokasveilla.
•    Ennusteiden mukaan ruoantuotannosta aiheutuvat kasvihuonepäästöt tulevat lisääntymään 80 % vuoteen 2050 mennessä, jos ruokavaliomme pysyy ennallaan. Mutta jos siirtyisimme kasvisruokavalioon, päästöt tulisivat vähenemään väestönkasvusta huolimatta.

Lähteet: Vegaaniliitto, Eläinoikeuspuolue, UNDP, Nature