Ben & Jerry’s ei halua, että Israelissa myydään jäätelöä sen nimellä

Ben & Jerry’s ei halua, että Israelissa myydään jäätelöä sen nimellä

Yhdysvaltalainen Ben & Jerry’s -jäätelöyhtiö ilmoittaa, että sen nimellä ja tunnuksilla Israelissa ja miehitetyllä Länsirannalla markkinoidulla jäätelöllä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

 

Ben & Jerry’s ei salli israelilaisen yrityksen myydä jäätelöitään Israelissa ja miehitetyllä Länsirannalla. Jäädytettyjen herkkujen myynti kansainvälisen oikeuden vastaisesti Palestiinan alueelle rakennetuissa israelilaisissa siirtokunnissa on Ben & Jerry’sin ja sen omistajan Unileverin välisen oikeuskiistan ytimessä.

”Unilever on myynyt ilman Ben & Jerry’s -yhtiön itsenäisen hallituksen suostumusta tavaramerkkioikeudet Ben & Jerry’s -nimen heprean- ja arabiankielisiin versioihin Blue & White Ice Cream Ltd:lle”, totesi Ben & Jerry’sin hallitus tiedotteessaan.

”Kaikki Blue & White Ice Cream Ltd:n myymät tuotteet ovat pelkästään sen omia, eikä niitä pidä sekoittaa Ben & Jerry’s Homemade Inc:n valmistamiin ja jakelemiin tuotteisiin”, hallitus lisäsi ja totesi, että Vermontissa sijaitsevalla yrityksellä ”ei ole omistusta, sidonnaisuutta tai taloudellisia intressejä Blue & White Ice Cream Ltd:hen”.

Ben & Jerry’s toisti, että Ben & Jerry’sin tunnuksilla varustettujen tuotteiden myynti miehitetyillä palestiinalaisalueilla on yhtiön arvojen vastaista: ”Tällainen myynti on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden, perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien ja Ben & Jerry’sin sosiaalisen mission kanssa.”

Blue & White Ice Cream Ltd omistaa Avi Zinger, entinen israelilainen lisenssinhaltija, jolle Unilever väittää siirtäneensä Ben & Jerry’sin tavaramerkit ja immateriaalioikeudet Israelissa.

Oikeusjuttu etenee

Ben & Jerry’sin ilmoitus tulee samaan aikaan, kun vermontilaisen jäätelöyhtiön ja sen emoyhtiön välinen oikeuskiista asiasta näyttää kiihtyvän.

Palestiinalaisten oikeuksia puolustavien aktivistien vuosia jatkuneen kampanjoinnin jälkeen Ben & Jerry’s päätti heinäkuussa 2021 lopettaa pitkäaikaisen lisenssisopimuksen, joka mahdollisti sen tuotteiden valmistuksen ja myynnin Israelissa ja miehitetyllä Länsirannalla.

Vuotta myöhemmin Unilever kuitenkin ilmoitti myyneensä Ben & Jerry’s -brändin ja tavaramerkin Israelissa israelilaiselle lisenssinhaltijalle. Sopimuksen mukaan jäätelöä markkinoitaisiin edelleen koko Israelissa ja miehitetyllä Länsirannalla heprean- ja arabiankielisellä Ben & Jerry’s -logolla. Unilever myönsi tehneensä siirron Israelin ja sen etuja ajavien ryhmien uhkailujen ja painostuksen alaisena.

Ben & Jerry’s kiisti kuitenkin Unileverin oikeuden sopimuksen tekemiseen. Yhtiö haastoi Unileverin heinäkuussa oikeuteen New Yorkin liittovaltion tuomioistuimessa väittäen, että sen tavaramerkkien ja immateriaalioikeuksien siirtäminen israelilaiselle yhtiölle rikkoi kauppasopimusta, jonka Ben & Jerry’s allekirjoitti, kun Unilever osti sen vuonna 2000.

Sopimuksessa sovittiin, että Ben & Jerry’s säilyttää itsenäisen hallituksen, jolla oli ”valtuudet suojella ja puolustaa Ben & Jerry’s -brändin arvoa ja koskemattomuutta”. Hallitus katsoo, ettei Unilever kuullut sitä lainkaan oikeuksiensa myynnistä israelilaiselle yhtiölle ja että kauppa vähättelee Ben & Jerry’sin tunnettavuutta edistyksellisten yhteiskunnallisten kysymysten puolustamisessa, mikä on sen tuotemerkin keskeinen piirre.

Kesän aikana yritykset ratkaista kiista sovittelulla epäonnistuivat tiettävästi siksi, että Ben & Jerry’s ”ei halunnut ’antaa periksi’ sosiaalisesta missiostaan ja kannanotostaan palestiinalaisten ihmisoikeuksiin”.

Turvallisuusuhat

Syyskuun lopussa Ben & Jerry’s jätti täydennetyn kanteen, jossa esitettiin uusia syytöksiä Unileveriä vastaan. Niihin kuului Unileverin väärinkäytöksiä hallitusta kohtaan, kuten kieltäytyminen maksamasta johtajille heidän palkkioitaan. Tämä oli ”erityisen törkeää, kun otetaan huomioon hallituksen jäsenten kohtaamat turvallisuusuhat, joiden vuoksi yksittäiset hallituksen jäsenet joutuivat maksamaan omat turvallisuustoimenpiteensä – mukaan lukien muuttonsa – ilman korvausta”, kanteessa todetaan.

Kanteessa ei täsmennetä turvallisuusuhkien luonnetta. Mutta on hälyttävää, että hallituksen jäseniä kohtaa esitetyt uhkailut sen jälkeen, kun he olivat ottaneet kantaa palestiinalaisten oikeuksien puolesta, olivat niin vakavia, että heidän oli käytännössä pakko piiloutua.

Kanteen toinen keskeinen väite on, että vain muutama kuukausi vuoden 2000 fuusion jälkeen Unilever siirsi tavaramerkit salaa omistamalleen yritykselle ilmoittamatta asiasta Ben & Jerry’sin itsenäiselle hallitukselle tai kuulematta sitä, ja täten rikkoi räikeästi kauppasopimusta. Ben & Jerry’s toteaa kanteessaan, että tämä salainen siirto tuli ilmi vasta Unileverin kesällä jättämistä oikeudenkäyntiasiakirjoista vastauksena aiempaan kanteeseen. Ben & Jerry’s väittää, että salakähmäinen siirto oli yritys lopettaa kiertoteitse Ben & Jerry’sin oikeudet tavaramerkin suojelemiseen.

Ben & Jerry’s tunsi paineen

Täydennetystä kanteesta ilmenee myös se, miten tehokkaasti julkinen ja aktivistien painostus sai Ben & Jerrys’in puuttumaan osallisuuteensa Israelin harjoittamiin palestiinalaisten oikeuksien loukkauksiin. Kanteessa todetaan, että yritys ”oli alkanut saada valituksia, jotka koskivat sen tuotteiden myynnin vaikutuksia ihmisoikeuksiin Länsirannalla” jo vuonna 2013. Vastauksena hallitus perusti erityiskomitean ja valtuutti useita selvitysmatkoja alueelle.

Vuonna 2019 yksi tällainen valtuuskunta, johon kuului Ben & Jerry’sin toimitusjohtaja Matthew McCarthy, muita johtajia ja hallituksen puheenjohtaja Anuradha Mittal, tapasi tehdyn lisäkanteen mukaan ”Israelin hallituksen jäseniä, ihmisoikeusjärjestöjä, kuten Human Rights Watch, entisiä israelilaisia sotilaita, paikallisia maanviljelijöitä, palestiinalaisten edustajia ja YK:n järjestöjä”.

Samaan aikaan McCarthy ja yritys saivat ”satoja sähköpostiviestejä”, joissa ilmaistiin ”huoli siitä, että Ben & Jerry’sin myynnin jatkuminen Länsirannalla vaikuttaa ihmisoikeuksiin”. Kanteessa kuitenkin väitetään, että McCarthy – jonka Unilever nimitti Ben & Jerry’sin toimitusjohtajaksi – ”ei ilmoittanut hallitukselle sähköpostien määrästä”.

Myös sosiaalisessa mediassa oli valtava vastareaktio. Kanteessa mainitaan esimerkiksi, kuinka kesäkuussa 2020 niiden ”mainintojen määrä, jotka liittyivät Ben & Jerry’sin liiketoimintaan Länsirannalla ja palestiinalaisten oikeuksiin, kasvoi 204 prosentilla”. Kun McCarthy ja Unilever viivyttelivät reagoinnissaan, Ben & Jerry’sin johtajat ja hallituksen jäsenet ilmaisivat huolensa siitä, että asiaa ei voida enää sivuuttaa.

”Meidän on keskityttävä tähän asiaan – – ennen kuin tästä tulee valtava kampanja meitä vastaan”, hallituksen puheenjohtaja Mittal kirjoitti toimitusjohtaja McCarthylle ja emoyhtiö Unileverille kesäkuussa 2020. Samassa kuussa Mittal kirjoitti heille uudelleen korostaen, että ”hidas tahti” kysymyksessä Israelin siirtokunnissa käytävästä kaupasta on ”muodostumassa uhaksi Ben & Jerry’sin liiketoiminnalle, yhteiskunnalliselle tehtävälle ja brändin eheydelle”.

Eräs Ben & Jerry’sin työntekijä kirjoitti: ”En usko, että voin liioitella sitä, kuinka suuri vaara tämä on toiminnallemme Euroopassa.”

Tämä oli vain jäävuoren huippu. Ryhmä, johon kuului 28 Ben & Jerry’sin johtajaa, kirjoitti McCarthylle ja ilmaisi turhautumisensa: ”Uskomme, että toimintamme Israelissa on vastoin yhteiskunnallista missiotamme ja arvojamme ja haittaa vakavasti työtämme arvojemme puolesta.” Johtajat totesivat, että he näkivät jo nyt ”vastareaktion”, joka ”vaikuttaa sekä yhtiön uskottavuuteen siinä, mitä voimme tehdä, että kykyyn työskennellä edistyksellisten kumppaneiden kanssa kampanjoissa ja hankkeissa”.

Jossain vaiheessa jäätelönvalmistajan globaalista sosiaalisesta missiosta vastaava johtaja korosti: ”Uskon, että tämä alkaa olla melko kiireellistä.” Mutta oikeusjutun mukaan Unilever ja McCarthy eivät nähneet asiaa niin, ja jatkoivat viivyttelyä. Niinpä hallitus ryhtyi itse toimiin, jotka huipentuivat heinäkuussa 2021 tehtyyn päätökseen lopettaa lisenssisopimus israelilaisen yrityksen kanssa.

Ben & Jerry’s toteaa, että sen päätöstä lopettaa myynti Israelissa tukivat sen perustajat Ben Cohen ja Jerry Greenfield, ja että jopa Unilever antoi lausunnon, jossa se vahvisti, että se oli ”aina tunnustanut tuotemerkin ja yhtiön itsenäisen hallituksen oikeuden tehdä päätöksiä yhteiskunnallisista tehtävistään”.

Vuotta myöhemmin Unilever kuitenkin muutti kurssiaan Israel-myönteisen painostuksen alaisena. Israel ja sen lobbaajat pitivät Ben & Jerry’s -tuotemerkin kiisteltyä myyntiä israelilaiselle lisenssinhaltijalle iskuina palestiinalaisten BDS-kampanjalle (boycott, divestment and sanctions, eli boikotointi, sijoitusten vetäminen Israelista ja pakotteet).

Se oli kuitenkin ontto voitto.

Unileverin toimet eivät suinkaan saaneet asiaa hälvenemään, vaan varmistivat, että monikansallisten yritysten epäeettinen voitontavoittelu, joka hyötyy Israelin miehitysjärjestelmästä, siirtokuntakolonialismista ja apartheidista, pysyy esillä oikeudenkäynnin jatkuessa.

Ben & Jerry’s pyytää tuomioistuinta estämään Unileveria tekemästä mitään, mikä edistäisi jäätelön myyntiä sen tavaramerkkejä ja immateriaalisia oikeuksia käyttäen Israelissa, ja palauttamaan Ben & Jerry’sille kaikkien tavaramerkkien omistusoikeuden sekä maksamaan vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulut.

Teksti: Ali Abunimah
Suomennos: Teemu Matinpuro

Kirjoitus on julkaistu alun perin electronicintifada.net-sivustolla 16.11.2022.