Laustin lukuvinkki: Marjorie Cohn
Amerikkalaisten toisinajattelijoiden esittelyä

Vuoden 2015 valtakunnan tilaa koskevassa puheessaan presidentti Barack Obama luonnehti Yhdysvaltoja ”poikkeukselliseksi” valtioksi. YK:n yleiskokouksessa vuonna 2013 Obama sanoi: ”Jotkut eivät ole ehkä samaa mieltä, mutta minä uskon Amerikan olevan poikkeuksellinen.” Tätä amerikkalaisen poikkeuksellisuuden ajatusta uuskonservatiivit käyttävät maansa väkivaltaisen ulkopolitiikan puolustamiseen.

Yksi tämän poikkeuksellisuus-ideologian terävimmistä arvostelijoista on oikeustieteen professori ja kokenut asianajaja Marjorie Cohn. Hän kuvaa ideologiaa näin: ”Amerikkalainen poikkeuksellisuus kuvastaa uskoa, että amerikkalaiset ovat jollakin tavalla parempia kuin kaikki muut. Tämä näkemys nosti päätään, kun julkisuuteen vuotanut oikeusministeriön asiakirja kuvasi olosuhteita, joissa presidentti voi määrätä surmattavaksi Yhdysvaltain kansalaisia. Tässä maassa ei ollut tapana ilmaista huolta miehittämättömistä lennokki-iskuista, jotka surmasivat ihmisiä muissa maissa. Mutta kun paljastui, että kohteiksi voitiin valita Yhdysvaltan kansalaisia, amerikkalaiset järkyttyivät.”

Lennokki-iskujen laittomuutta ja moraalittomuutta juurta jaksain selvittänyt Cohn kertoo, miten tämä kaksinaismoraali koski Nobelin rauhanpalkinnon saaneeseen arkkipiispa Desmond Tutuun niin, että tämä kirjoitti kirjeen The New York Timesille. Kirjeessään Tutu kysyi: ”Haluavatko Yhdysvallat ja sen kansa todella sanoa meille, jotka asumme muualla maailmassa, että meidän elämällämme ei ole samaa arvoa kuin teidän?”

Cohn kertoo, miten hän kirjeen nähtyään pyysi Tutua kirjoittamaan esipuheen uusimpaan kirjaansa Drones and Targeted Killing: Legal, Moral, and Geopolitical Issues (Lennokit ja kohdistetut tapot: Oikeudellisia, moraalisia ja geopoliittisia kysymyksiä). Tutu suostui ja selostaa näkemyksiään tuossa esipuheessa.

Cohnin mielestä ei ole epäilystäkään siitä, että lennokkitapot ovat enimmäkseen summittaista teurastusta, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta, on luonteeltaan moraalitonta ja tekee amerikkalaiset entistäkin alttiimmiksi terrori-iskuille.

Hiljattain julkisuuteen tuli nimettömän lähteen uusia paljastuksia. Tämä tiedustelupalvelun sisältä lennokkiohjelman yksityiskohtia selostanut henkilö tuli mukaan tietovuotohistoriaan Edward Snowdenin, Chelsea Manningin ja John Kiriakoun rinnalle. Hän pysyttelee nimettömänä, koska Obaman hallitus vetää äärimmäisen tiukkaa linjaa vuotojen ehkäisemiseksi.

Nimetön vuodattaja uskoo, että amerikkalaisilla on oikeus saada tietoja ”perustavanlaisesti” ja ”moraalisesti” kieroutuneesta lennokkiohjelmasta. Hän luovutti Glenn Greenwaldin The Intercept -nettijulkaisulle suuren määrän salaisia sotilasasiakirjoja ja diakuvia, jotka valaisevat kriittisellä tavalla Yhdysvaltain tappo-ohjelmaa. Asiakirjat vahvistavat, että Obaman hallituksen lennokeilla harjoittama tappokäytäntö ja muut murhamenetelmät ovat lainvastaisia.

Salaiset asiakirjat todistavat, että päinvastaisista väitteistä huolimatta lennokeilla surmataan suuria määriä siviilejä. Tämä johtuu paljolti kyseenalaisista tiedustelumenetelmistä alueilla, joissa ei ole julistettua sotatilaa. Vakoilun kohteina pidetään kännyköitä ja tietokoneita, joita epäillyt terroristit mahdollisesti käyttävät – siis vain mahdollisesti. Asiakirjat osoittavat, että yli puolet Somaliassa ja Jemenissä valituista uhreista oli valittu tällaisen tiedustelun avulla.
Cohn toteaa, että Obaman hallitus ei ole koskaan julkaissut siviiliuhrien luotettavia lukumääriä. Vuodetut asiakirjat paljastavat, että hallitus leimaa lennokki-iskuissa surmatut tuntemattomat henkilöt ”sotatoimissa surmatuiksi vihollisiksi”, ellei sittemmin löydy todisteita asianomaisten syyttömyydestä. Asiakirjat vuotanut tiedustelupalvelun henkilö pitää käytäntöä mielettömänä. Tiedustelupalvelun henkilökunta on kuitenkin alistunut tähän. Surmattujen lukumäärästä päätetään itse, joten useimmat tapot saavat laillisuuden leiman. Siviiliuhrien määrää vähätellään, ellei asiasta suorastaan valehdella. Yhdysvallat rikkoo tällä tavalla kaikkia kansainvälisiä sodankäyntiin liittyviä säännöksiä.

YK:n peruskirja nimenomaisesti kieltää sotilaallisen voiman käytön, ellei kysymyksessä ole itsepuolustus toisen valtion aseellisen hyökkäyksen jälkeen. Silloinkin sotatoimiin tarvitaan turvallisuusneuvoston lupa. Cohn huomauttaa, että 70 vuotta YK:n perustamisen jälkeen aseelliset konfliktit, eritoten Yhdysvaltain aloittamat, lietsovat levottomuuksia useissa maailman kolkissa.

Washingtonin päätöksentekijät tuovat usein julki halveksivan asenteensa YK:ta kohtaan. Presidentti George W. Bushin väliaikainen YK:n suurlähettiläs John Bolton puki taannoin tämän halveksunnan sanoiksi näin: ”Ei ole mitään Yhdistyneitä kansakuntia. On olemassa vain kansainvälinen yhteisö, jota voi silloin tällöin johtaa maailman ainoa todellinen valta. Tämä valta on Yhdysvallat, kun toiminta sopii sen intresseihin ja saamme muut mukaan. Kun Yhdysvallat johtaa, Yhdistyneet kansakunnat seuraa perässä.”

Cohn muistuttaa, miten presidentti Bush sai Yhdysvallat hyökkäämään Afganistaniin, vaikka maa ei ollut hyökännyt Yhdysvaltoihin syyskuun 11. päivänä 2001. Bushin alullepanema hyökkäys ei ollut laillista itsepuolustusta, eikä turvallisuusneuvosto hyväksynyt sotavoiman käyttöä. Afganistanissa Yhdysvallat on nyt sotinut Vietnamin sotaakin kauemmin.

Kaksi vuotta myöhemmin Bush yritti saada turvallisuusneuvostolta lupaa hyökätä Irakiin. Kun Bush ei tässä onnistunut, hän keplotteli kokoon turvallisuusneuvoston aiempia, ensimmäiseen Persianlahden sotaan liittyneitä päätöslauselmia saadakseen laillisuuden leiman laittomalle hyökkäykselle Irakiin.

Cohn kirjoittaa: ”Irakin sota oli katastrofi, joka ei ole vieläkään päättynyt. Se on johtanut satojen tuhansien ihmisten kuolemaan, Isisin nousuun ja alueen vaaralliseen kaaokseen.” Cohn huomauttaa myös: ”Hyökkäykset Irakiin ja Afganistaniin ja niiden miehittäminen sen enempää kuin lennokki-iskut Irakiin, Afganistaniin, Pakistaniin, Jemeniin, Somaliaan, Libyaan ja Syyriaan eivät ole tuhonneet Isisiä. Sotilaalliset kostoiskut ovat juuri sitä, mitä Isis haluaa.”

Tapani Lausti

Lähdeartikkelit:
The US Is Still Manipulating the UN After 70 years, Truthout 15.11.2015
http://www.truth-out.org/news/item/33624-the-us-is-still-manipulating-the-un-after-70-years

Obama’s Criminal Drone War, Consortiumnews.com, 6.11.2015
https://consortiumnews.com/2015/11/06/obamas-criminal-drone-war/

Challenging American Exceptionalism, Common Dreams, 28.4.2015
http://www.commondreams.org/views/2015/04/28/challenging-american-exceptionalism