Palestiinalaiset haastavat Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin ja hänen ulko- ja puolustusministerinsä oikeuteen estääkseen heitä avustamasta Israelia ja yllyttämästä sitä kansanmurhaan Gazassa.
Oikeustoimet osuivat samaan ajankohtaan, kun Israelin armeija rynnäköi Gazan suurimpaan terveyskeskukseen, al-Shifan sairaalaan. Rynnäkköä edelsivät Yhdysvaltojen virkamiesten toistamat Israelin väitteet, että Hamas käyttää sairaalaa komentokeskuksena, vaikka uskottavia todisteita tästä ei ole.
Samanaikaisesti Gazan tärkeimmältä humanitaarisen avun antajalta, YK:n palestiinalaispakolaisia auttavalta järjestöltä UNRWA:lta oli loppunut polttoaine Israelin kiellettyä polttoainekuljetukset. Tämä pakotti järjestön keskeyttämään ihmishenkiä pelastavan avun toimittamisen.
Viikkoja kestäneessä täydellisessä piirityksessä ja hellittämättömissä pommituksissa on kuollut ainakin 11 000 ihmistä [artikkelin tiedot ovat marraskuun puolivälistä, suom. huom.]. Ne Gazan palestiinalaiset, joita Yhdysvaltojen toimittamat aseet eivät vielä ole tappaneet, kuolevat yhä useammin nälkään, janoon ja tauteihin.
Kanteen jätti liittovaltion tuomioistuimeen maanantaina 13. marraskuuta New Yorkissa toimiva kansalaisoikeusjärjestö Center for Constitutional Rights useiden eri tahojen puolesta. Näihin kuuluvat palestiinalaisten ihmisoikeusjärjestöt Defense for Children International-Palestine ja Al-Haq, useita Gazassa asuvia palestiinalaisia sekä Yhdysvaltojen kansalaisia, joilla on sukulaisia Gazassa.
Kantajien joukossa on The Electronic Intifadan toimittaja Ahmed Abu Artema, yksi Gazan paluumarssin (Gaza’s Great March of Return) perustajista, jonka lähes 13-vuotias poika Abdullah kuoli Israelin ilmaiskussa 24. lokakuuta.
Center for Constitutional Rights -järjestön mukaan ”kaikilla [kantajilla] on useita perheenjäseniä, jotka ovat saaneet surmansa, jääneet loukkuun Gazaan tai joutuneet siirtymään kotiseudultaan”. Tiedotustilaisuudessa järjestön asianajaja Katherine Gallagher kertoi, että kanteessa esitetään kaksi väitettä: ”väite siitä, että vastaajat eivät ole täyttäneet velvollisuuttaan estää kansanmurha, ja väite osallisuudesta kansanmurhaan”.
Kansanmurhaa koskeva rikos ”tarkoittaa ihmisryhmän tuhoamista kokonaan tai osittain sen identiteetin vuoksi”, Gallagher sanoi. ”Tässä tapauksessa esitämme tarkasteltavaksi Gazan palestiinalaisväestöön kohdistuvan kansanmurhan.” Kanteessa esitetään ”Israelin edustajien ilmoittama ja myöntämä hyvin selvä, erityinen aikomus tuhota Gazan palestiinalaisväestö kokonaan tai osittain”, hän lisäsi. ”Kansanmurhatapauksissa on erittäin harvinaista, että alkuvaiheessa on näin selviä todisteita erityisestä aikomuksesta. Osittain juuri siksi ennaltaehkäisevää velvoitetta on niin tärkeää valvoa tässä tapauksessa. Meidän ei pitäisi odottaa, että kuolemantapausten määrä kasvaa ja ihmiset alkavat kuolla nälkään, kuivumiseen ja sairaanhoidon puutteeseen, ennen kuin ihmiset toimivat.”
Vuoden 1948 kansanmurhaa koskeva yleissopimus – johon Yhdysvallat, Israel ja Palestiina ovat kaikki liittyneet – velvoittaa valtiot, joilla on vaikutusvaltaa, ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin kansanmurhan estämiseksi siitä hetkestä lähtien, kun ne ymmärtävät, että vakava riski kansanmurhaan on olemassa, Gallagher lisäsi.
Israelin johtajat julistavat kansanmurha-aikeensa
Hamasin hyökkäyksessä 7. lokakuuta kuoli Israelin hallituksen mukaan noin 1 200 ihmistä. Israelin johtajat antoivat kansanmurha-aikomukseen viittaavia lausuntoja heti, kun Israelin vastahyökkäys Gazaan alkoi. Samana päivänä maan pääministeri Benjamin Netanjahu käski Gazassa olevia palestiinalaisia ”poistumaan välittömästi”. Kaksi päivää myöhemmin Israelin puolustusministeri Yoav Gallant määräsi ”Gazan kaistan täydelliseen piiritykseen” ja esti sähkön, elintarvikkeiden ja polttoaineen siirron alueelle, joka oli ollut ankarassa saarrossa jo 16 vuotta.
COGAT-sotilasyksikköä johtava israelilaiskenraali lausui: ”Ihmiseläimiä on kohdeltava sellaisina. [Gazassa] ei tule olemaan sähköä eikä vettä, siellä on vain tuhoa. – – Halusitte helvettiä, saatte helvettiä.”
Israelin armeijan tiedottaja ilmoitti 10. lokakuuta, että armeija pudotti ”satoja tonneja pommeja” ja lisäsi, että ”pääpaino on vahingoissa eikä tarkkuudessa”.
Kantelussa esitetään aikajana, jossa Israelin johtajien lausunnot ja sotilastoimet yhdistyvät.
Lokakuun 29. päivänä Netanjahu vetosi raamatulliseen Amalekin tarinaan, jossa Jumala käskee tappamaan amalekilaiset ja heidän eläimensä – erään oikeusjutussa siteeratun tutkijan mukaan kyseessä on ”jumalallisesti määrätty kansanmurha”.
Gazan kuolonuhrien määrä oli tuolloin jo 8 000. Seuraavina päivinä Israel pommitti toistuvasti Jabalian pakolaisleiriä, jossa kuoli noin 200 palestiinalaista, lähes 800 loukkaantui ja 120 ihmisen kerrottiin jääneen raunioiden alle.
Kanteessa nykyinen kansanmurha suhteutetaan Israelin ”historialliseen toimintatapaan ja käytäntöön, joka koskee palestiinalaisten maiden haltuunottoa ja palestiinalaisten karkottamista”. Kanteessa todetaan myös, että ”Israelin jatkuvat sotilaalliset vihollisuudet ja hyökkäykset palestiinalaisia vastaan – vaikka niiden väitetään olevan ’itsepuolustusta’ – rikkovat kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita”. Miehittäjävaltana Israel ei voi soveltaa YK:n peruskirjan artiklaa 51, joka koskee valtioiden itsepuolustusta, ”kun uhka on peräisin alueelta, jota Israel hallitsee”.
Yhdysvaltojen johtajat mahdollistavat kansanmurhan
Biden, ulkoministeri Antony Blinken ja puolustusministeri Lloyd Austin III eivät ole ainoastaan laiminlyöneet maansa velvollisuutta estää kansanmurha, vaan ovat kanteen mukaan mahdollistaneet edellytykset kansanmurhalle tarjoamalla varauksetonta sotilaallista ja diplomaattista tukea – siis kieltämällä kaikki Israelin sotilaallisen toiminnan rajoitukset tai ’punaiset linjat’ [eli rajat, joita ei tulisi ylittää].
Kanteen mukaan ehdoton tuki on annettu huolimatta ”lukuisista Israelin hallituksen lausunnoista, joista kuvastuu kansanmurha-aikomus”. ”Vastaajat ovat kieltäytyneet edes käynnistämästä sisäisiä prosesseja sen arvioimiseksi, onko Gazassa meneillään kansanmurha, tai valvomasta, miten Yhdysvaltojen aseita siellä käytetään.”
Yhdysvaltojen johtajat ovat myös kieltäytyneet vaatimasta tulitaukoa ja käyttäneet veto-oikeuttaan YK:n päätöslauselmiin, joissa vaaditaan humanitaarisia taukoja Israelin hyökkäyksille. Samalla he ovat vaikuttaneet Israelin sotilasstrategiaan ja ”ohjanneet” sitä.
Valituksessa todetaan, että ”laittomat suorat hyökkäykset siviilejä vastaan” Etelä-Israelissa 7. lokakuuta ja Gazassa edelleen pidettävät panttivangit eivät voi oikeuttaa ”tappavaa kollektiivista rangaistusta ja tuhoa palestiinalaisväestöä vastaan”.
Kanteessa todetaan lisäksi, että Israelin johtajien lausunnot hämärtävät eroa siviilien ja aseellisten ryhmien välillä ja kuvastavat ”sellaista epäinhimillistävää ja totalitaarista retoriikkaa, jonka kansanmurhan tutkijat ja historioitsijat – – tunnistavat tyypillisesti edeltävän, täydentävän ja ruokkivan kansanmurhatekoja”.
Kanteessa pyydetään estämään Yhdysvaltojen tuki Israelille
Kanteessa vaaditaan vastaajia ”ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin vaikuttaakseen Israeliin, jotta se lopettaisi Gazan palestiinalaisten pommitukset”, lakkauttaisi piirityksen ja estäisi alueen palestiinalaisten pakkosiirrot ja karkotukset. Kantajat pyytävät tuomioistuinta määräämään, että Yhdysvaltojen Israelille antama sotilaallinen ja diplomaattinen tuki on lopetettava, Center for Constitutional Rights -järjestö totesi lehdistötiedotteessaan.
Kansalaisoikeusryhmä jätti 14. marraskuuta alustavan kieltohakemuksen, jossa se pyytää tuomioistuinta antamaan tällaisen määräyksen. Center for Constitutional Rightsin Katherine Gallagher sanoi samana päivänä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että järjestö toivoi kanteen panevan Yhdysvaltojen viranomaiset vakavasti miettimään asiaa ja lopulta lopettavan heidän osallisuutensa kansanmurhaan. Oikeusjuttu jaettiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, jolla on käynnissä tutkinta Palestiinasta, mutta Gallagher korosti vastuuta siitä, että toimiin ryhdytään Yhdysvalloissa ja myös maan omissa tuomioistuimissa.
Monadel Herzallah, näkyvä palestiinalaistoimija Yhdysvalloissa ja yksi tapauksen kantajista, korosti, että on tärkeää jatkaa asian poliittista edistämistä oikeudellisten ponnistelujen edetessä todeten, että nämä kaksi lähestymistapaa täydentävät toisiaan. Herzallah sanoi, että hänen perheensä Gazassa oli ”hyvin toiveikas ja tyytyväinen siihen, että vihdoin osoitamme sormella ongelman aiheuttajaa”. Hän lisäsi, että myös liikkeen yhteistyökumppanit ovat suhtautuneet sosiaalisessa mediassa myönteisesti oikeusjuttuun.
Basim Elkarra, toinen kantaja, joka suree yli 60:tä Israelin iskuissa kuollutta perheenjäsentään, kannusti osallistumaan kaikkeen, mitä ihmishenkien pelastamiseksi voidaan tehdä: ”Tämä solidaarisuuden hetki tullaan muistamaan aina.”
Teksti: Mohammed Zaanoun
Suomennos: Anu Harju
Artikkeli on alun perin julkaistu 15.11.2023 Electronic Intifadan nettisivulla.
