”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä päättäminen on Turkille valttikortti, jota se käyttää Rojavaa vastaan. Mutta me emme ole ampuneet ainoatakaan luotia Turkkiin, haluamme olla sen kanssa hyvä naapuri”, sanoo Rojavan eli AANESin edustaja Evin Swed marraskuun toisena päivänä Suleimanissa, Kurdistanin autonomisella alueella Irakissa. Lyhenne AANES tulee Rojavan virallisen nimen englanninkielisestä käännöksestä Autonomous Administration of North and East Syria.
Vain kolme päivää haastattelun jälkeen Ruotsin uuden oikeistohallituksen ulkoministeri Tobias Billström ilmoitti, ettei Ruotsi enää tue AANESia hallitsevaa PYD-puoluetta ja aluetta sotilaallisesti puolustavaa YPG:tä, mikä on yksi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vaatimuksista.
Evin Swed oli pettynyt jo ennen Billströmin ilmoitusta. Rojavan kurdit olivat odottaneet Suomen ja Ruotsin toimivan sen puolesta, ettei Turkki hyökkää Rojavaan. Erdoğan suunnittelee ”turvallisuusvyöhykkeen” perustamista miehittämällä Rojavan Turkin vastaisen raja-alueen.
”Jokaisen maan tavoitteena on tietenkin oma turvallisuus, mutta sen hintana ei saisi olla muiden kärsimys,” sanoo Evin Swed. Hän uskoo, että Turkin hyökkäys johtaisi vaaralliseen kehitykseen koko maailmassa.
”Vankiloissa alueellamme on 12 000 Isis-terroristia. Jos Turkki hyökkää, he käyttävät sekasortoisen tilanteen hyväkseen ja yrittävät paeta perustaakseen ’kalifaatin’ uudestaan. Maaliskuussa 2020 Qaviranin vankilassa Hasakan kaupungissa oli mellakka, ja jotkut Isis-terroristit onnistuivat pakenemaan. Jos Isis perustaa uuden ’kalifaatin’, se kostaa niille, jotka ovat taistelleet sitä vastaan.”
On osoitus Turkin ja Isisin läheisistä väleistä, että amerikkalaiset löysivät kaksi korkea-arvoista Isisin johtajaa Syyriasta Turkin miehittämältä alueelta, läheltä turkkilaisia sotilasasemia. Yhdysvaltalaisten drooni-iskuissa saivat surmansa Abu Bakr al-Baghdadi ja Maher al-Agal. Viimeisin tieto Itsensä ”kalifaatin” kolmanneksi kalifiksi nimittäneen Abu Hasan al-Qurashin olinpaikasta on puolestaan Istanbul, jossa hänet pidätettiin toukokuun lopulla epäiltynä laittomasta maahantulosta.
AANESin hallinnon vastuulla on 12 000:n vakaviin rikoksiin syyllistyneen Isis-terroristin lisäksi 65 000 ihmistä, joista osa on terroristien perheenjäseniä ja osa tavallisia sotaa paenneita irakilaisia perheitä. Heidät on majoitettu leireille, joiden valvonta on lähes ylivoimainen tehtävä.
”Isis haluaa lisää lapsia, joten leireillä teini-ikäisiksi kasvaneet pojat menevät naimisiin Isis-leskien kanssa. Isis-perheiden leireillä syntyy 150 lasta kuukaudessa”, kertoo Evin Swed. AANESilla ei ole riittäviä resursseja valvoa leireillä olevia ihmisiä.
Evin Swed toivoo Syyrian muuttuvan demokraattiseksi ja keskushallinnon vallan vähenevän. AANESin tavoitteena on pysyä osana Syyriaa, mutta sillä on edustusto Irakin Kurdistanin lisäksi Beirutissa, Pariisissa, Moskovassa, Brysselissä, Arabiemiraateissa ja Ruotsissa. Edustustot toimivat sekä poliittisesti että auttavat Rojavasta paenneita ihmisiä. Irakissa AANESin tavoitteena on saada maa vastaanottamaan leireillä olevat omat kansalaisensa.
”Kurdistanin autonomisella alueella on satatuhatta Rojavan kurdia, he ovat paenneet tänne varsinkin Kobanesta ja Afrinista. Osa heistä asuu leireillä, osa on töissä ja asuu kaupungeissa”, kertoo Swed. Kurdistanin autonomisella alueella on viisi miljoonaa asukasta, ja paljon pakolaisia Syyrian lisäksi myös Irakin levottomilta alueilta ja Iranista.
Teksti ja kuvat: Kristiina Koivunen
Kirjoittaja haastatteli Evin Swediä Irakin Kurdistanissa 2.11.2022.
