Yhdysvalloilla ei ole todisteita kuka on käyttänyt kemiallisia aseita Syyriassa. Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Ari Kerkkänen ihmettelee länsivaltojen logiikkaa kaavaillussa hyökkäyksessä Syyriaan ja epäilee iskujen pikaista toteutumista.

– Täysin käsittämätöntä, ei mitään logiikkaa.

Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ovat syyttäneet Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallitusta kemiallisten aseiden käytöstä ja uhanneet iskeä maahan lähipäivinä. Assadin hallinto syyttää kemiallisten aseiden käytöstä kapinallisia.

YLE:n haastattelussa Kerkkänen kysyy, miksi Assadin hallinto olisi käyttänyt kemiallisia aseita juuri silloin, kun se on menestynyt taisteluissa kapinallisryhmittymiä vastaan. Kerkkänen näkeekin tilanteessa paljon yhtäläisyyksiä Irakin miehitykseen kymmenen vuotta. Irak on ajautunut yhä syvenevään väkivallan kierteeseen.

– Samat pelottavat näkymät ovat tavallaan edessä Syyriassa, mikäli sinne tehdään hätiköiden tällainen rankaisuisku.

Myös ministeri Elisabeth Rehn vaatii YLE:n aamu-TV:ssä kaasuiskujen tutkimista.

– Nyt ei soitellen sotaan.

– Kosovon tilanteesta johtuneet iskut eivät olleet mielestäni oikeutettuja, eikä niillä ollut YK:n siunausta. Se oli Nato-operaatio, sanoo Rehn.

Myös Rehn vertaa tilannetta Irakiin. Hänen mielestä kenraali Colin Powell joutui ”valehtelemaan” YK:n turvallisuusneuvostolle ”hatarien taustatietojen” johdosta.

YK:lle tulee antaa mahdollisuus

Hyökkäys ilman YK:n valtuutusta on kansainvälisen oikeuden halventamista. Nyt YK:lle pitää antaa mahdollisuus tutkia mikä taho on vastuussa väitettyyn kaasuiskuun. Samaa on vaatinut myös Assadin hallinto. Onkin erikoista, että kaasun käytön tutkimista näyttää vastustavan kaikkein eniten Yhdysvallat? Suomi vaatii selvitystä kaasuiskuista ja YK:n käsittelyä, ennen kuin voimatoimiin Syyriaa vastaan tulisi ryhtyä.

Kerkkäsen mukaan hyökkäyksellä Syyriaan on vakavia seurauksia.

– Kyllä suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat ennen kaikkea Israel ja Libanon. Mikäli Syyria turvautuu jonkinlaisiin vastatoimiin kostohyökkäyksin, ne kohdistuvat todennäköisimmin joko suoraan Israelia vastaan tai sitten Hizbollahin kautta Libanonista Israelia vastaan.

Kerkkänen uskoo, että Israel vastaisi Syyrian vastatoimiin, jolloin konflikti eskaloituisi. Sodan laajeneminen vaikeuttaisi entisestään diplomaattisen ja poliittisen ratkaisun syntymistä.

– Yhdysvalloilla ja erityisesti Britannialla ja Ranskalla on kyllä kovat panokset pelissä ja riskit ovat äärimmäisen suuret, Kerkkänen lisää.

Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen professori Tuomo Melasuo sanoo YLE:n haastattelussa, että mahdollisen iskun vaikutukset koko Lähi-idän alueelle unohdetaan. Kyseessä on pikemminkin kuka määrää tahdin. Iskun seurauksilla ei ole väliä.

Samalla Melasuo kritisoi niin sanotun lännen mediaa yksipuolisen kuvan antamisesta Syyrian konfliktista. Melasuon mukaan kyse ei ole enää hallituksen ja opposition välisestä taistelusta. Sen enempää hallinto kuin oppositiokaan ei ole enää yhtenäinen. Melasuo perää Irakin ja Libyan opetuksia Syyrian konfliktin eskaloituessa.

Lisää aiheesta:

USA auttoi Saddam Husseinia käyttämään kaasua Irania vastaan 1980-luvulla (FP 26.8.2013)
Syyrian kapinalliset käyttäneet kemiallisia aseita (Guardian 27.8.2013)