YK:n vuonna 2014 perustettu Ukrainan ihmisoikeustarkkailumissio on seurannut maan ihmisoikeustilannetta nykyisen konfliktin alusta lähtien. Alkusyksystä 2020 Itä-Ukrainan taistelut vaikuttivat tyyntyvän, mutta lokakuusta lähtien ne ovat taas kiihtyneet, ja asukkaat kokevat olonsa epätoivoiseksi.
YK:n Ukraina-mission työntekijät keskustelevat säännöllisesti siviilien kanssa, jotka asuvat molemmin puolin kontaktilinjaa sen välittömässä läheisyydessä, vaikka missio ei teekään poliittisia mielipidekyselyjä. ”Ihmiset ovat todella väsyneitä konfliktiin ja haluavat, että vihollisuudet loppuvat”, kertoo missiota vuodesta 2019 johtanut australialainen asianajaja Matilda Bogner.
Vuonna 2014 syttyneen konfliktin siviiliuhreja on yli 3700, loukkaantuneita on kaksinkertainen määrä. Bognerin mukaan (mission keräämät) tiedot siviiliuhreista ovat varsin tarkat, vaikka varsinkin kahden ensimmäisen vuoden tilastoissa on useita kymmeniä vahvistamattomia tapauksia. Viime vuonna siviiliuhreja oli vuositasolla vähiten koko konfliktin aikana, 29 sai surmansa ja 123 loukkaantui. Miinat ja muut sotaräjähteet aiheuttivat eniten kuolemia, loukkaantumisista noin puolet oli seurausta pommituksista, pienaseiden tulituksesta ja miehittämättömillä lentokoneilla tai droneilla tehdyistä iskuista.
Bognerin mukaan ainoa tapa lopettaa vihollisuudet on kunnioittaa tulitaukoa täysin, kunnes konfliktille löydetään poliittinen ratkaisu. ”Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen on välttämätöntä, jotta vihollisuuksien vaikutukset siviilejä ja siviili-infrastruktuuria kohtaan vähenevät.
Ukrainan ihmisoikeustilanne
Matilda Bognerin mukaan missio seuraa mielipiteenilmaisu- ja sananvapaustilannetta osana säännöllistä tarkkailuaan. ”Missio on jo ilmaissut huolensa äskettäin tehdystä päätöksestä, jonka seurauksena kolmen televisiokanavan lähetysoikeudet kumottiin välittömästi ja niiden oli pakko lopettaa lähetykset. Valtioilla on laillinen oikeus suojella kansallista turvallisuuttaan myös torjumalla disinformaatiota. Olemme kuitenkin huolestuneita siitä, että tämä päätös vaikuttaa sananvapauteen Ukrainassa. Muistutamme, että valtioilla on velvollisuus kunnioittaa, suojella ja varmistaa oikeus sananvapauteen, ja siihen kuuluu oikeus etsiä, vastaanottaa ja välittää monipuolista tietoa ja ajatuksia. Missio arvioi, onko Ukrainan päätös yhdenmukainen kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön kanssa ja erityisesti sitä, olivatko sovelletut toimenpiteet tarpeellisia ja oikein suhteutettuja.”
Missio ilmaisi huolensa maan ihmisoikeustilanteesta raportissaan jo syksyllä 2017. Siinä viitataan erityisesti terrorismiin liittyvien rikosoikeudellisten määräysten käyttöön ja laajaan tulkintaan. Säännöksiä sekä maanpetoksesta että maan alueellisen koskemattomuuden loukkaamisesta on aiemmin sovellettu tiedotusvälineiden ammattilaisia, toimittajia ja bloggaajia vastaan, joita ”turvallisuusviranomaiset” pitävät ”Ukrainan vastaisina”.
”Olemme tietoisia viimeaikaisista vastaavista tapauksista, mutta niitä on liian aikaista kommentoida”, sanoo Bogner. ”Meidän on dokumentoitava nämä tapaukset asianmukaisesti, vahvistettava saatu tieto ja muotoiltava uudet (tai toistettava aiemmin ilmaistut) huolenaiheet. Jos näissä tapauksissa todetaan ihmisoikeusloukkauksia, missio harkitsee niiden sisällyttämistä julkiseen raportointiin.”
Ukraina-missio arvioi myös mielipiteen- ja sananvapauden tilannetta aseellisten ryhmien valvomalla alueella (“tasavalloissa”) ja Krimillä. YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimisto (OHCHR) on edelleen huolestunut siitä, että aseellisten ryhmien hallitsemilla alueilla ihmisiä pidätetään mielivaltaisesti sosiaalisen median viestien perusteella.
Krimin tilanteesta Matilda Bogner toteaa: ”Olemme aiemmin ilmaisseet huolemme siitä, että Venäjän federaation viranomaiset, mukaan lukien lainvalvojat, häiritsevät siellä olevien toimittajien työntekoa.” Toimittajien puhelimia kuunnellaan, poliisit seuraavat heitä ja toimittajia uhataan fyysisellä väkivallalla, rikosoikeudellisilla syytteillä, pidätyksillä ja Krimille pääsyn estämisellä.
”Lukuisat tiedotusvälineet ja yksittäiset toimittajat ilmoittivat OHCHR:lle, että riskien takia he sensuroivat julkaisujensa sisältöä, salaavat niiden tekijät tai rajoittavat raportoinnin muihin kuin poliittisiin aiheisiin.” Monet niemimaan ulkopuolella työskentelevät toimittajat ovat joko itse päättäneet olla menemättä Krimille tai Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelu (FSB) on kieltänyt heiltä pääsyn.
Kysyttäessä siitä, onko Ukrainassa ihmisten häirintään ja vihollisiksi leimaamiseen syyllistyneiden puolisotilaallisten ja poliittisten ryhmien vaikutusvalta kasvanut viime aikoina, Bogner toteaa mission toimien keskittyvän pääasiassa ihmisoikeusloukkausten uhreihin.
”Kun tarkastellaan tekijöitä, olemme tietoisia Ukrainassa väkivaltaa edistävien ryhmien, mukaan lukien joidenkin äärioikeistolaisten ryhmien, toiminnasta, joka näkyy eniten hallituksen hallitsemalla alueella. Missio on toistuvasti todennut, että näiden ryhmien tekemien rikosten rankaisematta jättäminen kannustaa uusiin hyökkäyksiin ja uhkailuihin.”
Humanitaarinen tilanne kontaktilinjalla ja koronapandemian vaikutus
Kontaktilinjaa ympäröivän alueen humanitaarinen tilanne huolettaa edelleen YK:ta. Itä-Ukrainan konflikti on vaikuttanut yli viiteen miljoonaan ihmiseen, joista 3,4 miljoonaa on tarvinnut humanitaarista apua ja suojelua. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia. Vuonna 2020 ennestään vaikeaa humanitaarista tilannetta pahensivat koronapandemian vaikutukset. Monet menettivät työpaikkansa ja elinkeinonsa, joten ihmisten kyky tyydyttää perustarpeensa heikkeni edelleen. Sairaanhoidon saatavuus, viemäröinti ja hygienia, koulutus, asuminen ja liikkumisvapaus etenkin kontaktilinjan yli olivat keskeisiä ongelmia ihmisten arkielämässä.
Liikkumisvapaus kontaktilinjan yli on ihmisille erittäin tärkeä kysymys, sillä se takaa, että he voivat säilyttää perhesuhteensa, voivat nostaa käteistä rahaa ja saada eläkkeet ja sosiaaliturvamaksut, pääsevät asioimaan viranomaisten luo, voivat tehdä ostoksensa ja käyttää muita palveluita ja oikeuksiaan.
Säännöllisen monitoroinnin lisäksi missio seuraa koronan ja siihen liittyvien ennaltaehkäisy- ja hoitotoimien vaikutuksia Ukrainan ihmisoikeustilanteeseen erityisesti konfliktialueella ja laajemmin Ukrainassa ja keskittyy haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Mission toiminnan johdosta on esimerkiksi kodittomille saatu lisää turvakoteja.
Kielitilanne Ukrainassa
Matilda Bognerin mukaan YK:n keskeisin Ukrainan kielitilannetta koskeva huoli on tehokkaan lainsäädännön puuttuminen vähemmistökielten asemasta.
”Ukrainan valtion kieltä koskeva laki tarjoaa vain yleiset puitteet ukrainan käytölle valtion kielenä, eikä laissa säädetä vähemmistökielien käytöstä. Odotamme tilanteen parantuvan, jos viipymättä ja yhteistyössä kieli-, kansallisten ja muiden vähemmistöjen tasapuolisen edustuksen kanssa laaditaan vähemmistöjen suojelusta laki, joka keskittyy erityisesti heidän kielellisiin oikeuksiinsa.”
Bogner kertoo, että tammikuusta 2021 lähtien missio on saanut tietoa uhkailusta ja vihan ilmauksista, jos henkilö kritisoi julkisesti valtion kielilakia tai esittää myönteisiä näkemyksiä venäjän kielestä.
Vastaavasti niin sanotuissa kansantasavalloissa koulutusta koskevaan lakiin on tehty muutoksia, jotka muuttavat venäjän oppilaitosten viralliseksi kieleksi.
”Tältä osin missio toteaa, että yksipuolisesti itsenäiseksi julistettujen ’tasavaltojen’ aseellisten ryhmien tulisi pidättäytyä toimenpiteistä, jotka estävät ukrainan ja vähemmistökielten opiskelemisen”, sanoo Matilda Bogner.
Missio on myös auttanut lisäämään tietoisuutta eri kansojen ja kielten olemassaolosta. Tällä on merkitystä paitsi Ukrainan tunnetuimmalle alkuperäiskansalle Krimin tataareille, myös vähemmän tunnetuille kuten karaiimeille ja krymtšakeille. ”Teemme tiivistä yhteistyötä Unescon kanssa. Se seuraa myös Krimin tilannetta toimivaltaansa kuuluvilla aloilla, ja toivomme, että voimme tarjota sille tukemme YK:n alkuperäiskielien vuosikymmenen aikana.”
Ukraina-missio on tähän mennessä:
– dokumentoinut yli 600 kidutustapausta ja konfliktiin liittyvien vankien huonoa kohtelua. Suoralla väliintulollaan missio osallistui oikeudellisten tutkimusten aloittamiseen ja muutoksenhakuun.
– mahdollistanut vuoropuhelun Ukrainan oikeusasiamiehen ja ”Donetskin kansantasavallan” välillä, jotta ennen aseellisen konfliktin alkua tuomittuja vankeja voitaisiin siirtää aseellisten ryhmien valvomalta alueelta hallituksen valvomalle alueelle. Heinäkuuhun 2020 mennessä oli siirretty yli 400 tällaista vankia.
– tarjonnut oikeudellista asiantuntemusta ja arvioinut useita lakiluonnoksia koskien esimerkiksi kadonneita henkilöitä ja aseellisen konfliktin siviiliuhrien suojelua.
– edistänyt Ukrainan ensimmäisen ihmisoikeusstrategian ja kansallisen ihmisoikeuksien toimintasuunnitelman laatimista vuonna 2015. Missio on myös auttanut hankkeessa, jossa laadittiin kansallinen strategia konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Ukrainassa.
Teksti: Oksana Tšelyševa
