YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin vetoomus maailmanlaajuisen tulitauon puolesta on oikea-aikainen ja rohkea teko, sanoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. Sotiin käytetyt voimavarat tarvitaan koronaviruksen torjuntaan.
Maaliskuun 2020 alussa Antonio Guterres esitti YK:ssa aloitteen, että taistelut lopetettaisiin vuoden loppuun mennessä maailman kaikilla sotakentillä ja kriisialueilla. Syy tähän on Covid-19-sairautta aiheuttava koronavirus. Pääsihteeri toteaa vetoomuksessaan, että viruksen raivokkuus on kuin sodan hulluutta, ja kovimman hinnan sen tuhoista maksavat kaikista haavoittuvaisimmissa asemissa olevat ihmiset.
”Vetoomus käsiteltiin YK:n turvallisuusneuvostossa ja hyväksyttiin yksimielisesti. Sopimukseen on sen jälkeen liittynyt 180 maata. Suurimmat asemahdit Venäjä ja USA eivät estäneet sopimusta, mutta eivät ole myöskään liittyneet siihen”, Helena Laukko kertoo.
Afrikan unionilla on vastaava vetoomus Silencing the Guns, joka tähtää aseistariisuntaan ja tulitaukoon Afrikassa.
”Moni saattoi heti alussa ajatella, että kuka aloitteen ottaa vakavasti. Mutta sillä on ollut jo vaikutusta. Hyviä esimerkkejä on tältä vuodelta”, Laukko kertoo. ”Afganistanin rauhanneuvottelut ovat edenneet, vaikka tiedot niistä ovat ristiriitaisia. Väkivaltaisuuksissa on kuollut aiempaa vähemmän ihmisiä. Pääsihteeri on sanonut, että myös Idlibin tulitauko Syyriassa on pääosin pitänyt, samoin Etelä-Sudanin aselepo.”
”Huonojakin uutisia on. Jemenissä taistelut jatkuvat. Uutena kriisinä on Armenian ja Azerbaidžanin sota Vuoristo-Karabahissa. Siitä ei ole tietoa, mitä koronaviruksen uutispeiton takana tehdään. Kokoavatko terroristit joukkojaan esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa? Israel laajentaa asutusta Palestiinalaisalueille, mutta tiedot siitäkin ovat vähäisiä. ACLED Bringing clarity to crises -järjestön mukaan konflikteissa on kuollut 21 347 ihmistä vajaassa kolmessa kuukaudessa heinäkuun alusta syyskuun puoleenväliin.”
Pandemia lisää kurjuutta
Laukko toteaa, että koronavirus vaikeuttaa humanitaarisen avun antamista köyhissä maissa ja kriisialueilla. ”Koronan takia valtioiden rajat ovat kiinni tai rajaliikenne on tavattoman hidasta ja usein poikki. YK:n avustusjärjestöjen toimitusketjut alkavat usein siitä, että Maailman ruokaohjelma WFP ostaa viljaa paikallisilta tuottajilta jaettavaksi väestölle. Jos kuljetukset eivät toimi, ei WFP voi ostaa viljaa. Koronan aiheuttamat sosioekonomiset haitat ovat köyhissä maissa merkittävät, kun viljelijät eivät saa satoaan muuallekaan kaupaksi. Näiden ketjujen käynnistäminen uudelleen vie aikaa. Viljelijöillä ei välttämättä ole edes varaa kylvää uusia satoja.”
Laukko vertaa koronan kuolinlukuja pahimpiin tappaviin tauteihin: ”Maailman terveysjärjestön WHO:n tuberkuloositilastojen mukaan vuonna 2019 pelkästään tuberkuloosiin kuoli 1,4 miljoonaa ihmistä. WHO rokotti tuberkuloosia vastaan vuosien 2018–19 aikana neljätoista miljoonaa ihmistä. Tehokkainta on ehkäistä tauteja ennalta, ja siihen liittyy YK:n tulitaukovetoomus. Sodan keskellä ja niiden aikana ennaltaehkäisevä työ vaikeutuu.” Kuolleisuus malariaan ja ripuliin on vähentynyt, mutta ne tappavat edelleen noin puoli miljoonaa ihmistä vuosittain.
Monet menettävät elinkeinonsa ja lapset koulutuksensa
Koronapandemia koettelee maailmaa rankasti. Koulut ovat kiinni myös maailman köyhissä maissa. Siellä etäopetus ei toimi, eikä lasten vanhemmilla ole taitoja kotiopetukseen samalla tavalla kuin rikkaissa maissa. Samaan aikaan sähköt ovat suuren osan päivästä poikki, mikä heikentää haavoittuvien yhteisöjen arkea ja perustoimia. Laukko sanoo: ”On suuri riski, että Covid-19-taudin takia menetetään nyt yksi ikäluokka. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmanlaajuista köyhyyttä on saatu vähennettyä ja lapsia kouluun. Nyt tulee takapakkia.”
”Vielä suurempi huoli on kuivuuden ja konfliktin aiheuttama akuutti aliravitsemus, josta kärsii Jemenissä lähes 600 000 lasta. Heistä 100 000 voi kuolla ilman hoitoa.”
Laukko katsoo tietokoneelta Maailman työjärjestön ILO:n ja terveysjärjestön WHO:n arviota. Maailman 3,3 miljardin ihmisen työvoimasta yli puolet työskentelee epävirallisella sektorilla. YK:n lähteiden mukaan heidän elantonsa uhkaavat pienentyä 60–80 prosentilla koronan seurauksena. Silloin yli 1,5 miljardia ihmistä menettää nykyisen elantonsa pandemian seurannaisvaikutusten takia. Se on pysäyttävä luku.
Olot huononevat myös äärimmäisessä köyhyydessä
Helena Laukko toistaa, että Guterres on tulitaukoaloitteessaan asian ytimessä. Koronan kolmas kierros on jo alkanut lokakuussa Iranissa entistä pahempana. Sattumoisin haastattelua tehtäessä oli Maailman käsienpesupäivä, josta ehkä harva Suomessa on kuullut. Unicefin mukaan maailman väestöstä neljäkymmentä prosenttia on ilman käsienpesumahdollisuutta.
”Miten tautien leviämistä voi silloin estää, kun kaikki käytössä oleva vähäinen vesi tarvitaan juomiseen ja ruoan valmistukseen? Pesemiseen sitä ei riitä.”
”YK teki tänä vuonna tutkimusta lasten asemasta rohingojen pakolaisleireillä. Siinä yhteydessä kävi ilmi, että leireillä on todettu koronavirusta. Samaan aikaan leirien asukkaat eivät tiedä viruksesta mitään, koska leirit on eristetty ulkomaailmasta ja monet leiriläiset ovat lukutaidottomia. Koko elämänpiiri keskittyy hengissä pysymiseen.”
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan 44 400 ihmistä joutuu joka päivä pakenemaan kotoaan konfliktien ja vainon vuoksi. Pakolaisina he ovat alttiita koronavirukselle ja muiden tautien tartunnoille.
”Koronaa on todettu muun muassa Brasilian ja Etelä-Afrikan slummeissa. Pandemia löytää tiensä kaikkialle.”
Kehitys ottaa hurjaa takapakkia
YK:n arvion mukaan korona aiheuttaa valtavan taantuman.
”Vaikutukset osuvat kovimmin köyhiin maihin. Ne kärsivät heti kaupan supistumisesta ja työpaikkojen ja pitkäjänteisen kehitysrahoituksen vähenemisestä. Rikkaat maat panevat nyt kehityspanoksensa oma taloutensa tukemiseen, työttömyyden torjuntaan ja terveydenhoitoon.” Laukko miettii, milloin tilanne on sellainen, että voidaan alkaa kiriä kiinni jo saavutettua ja sitten menetettyä edistystä.
”Digitaalitekniikka lopettaa ja syrjäyttää valtavasti työtä ja työpaikkoja köyhissä maissa, eikä korvaavaa työtä ja koulutusta ole saatavilla.”
Tasa-arvoasiassa YK:ssa ei ole edistytty. ”Yleiskokouksessa naisten asemasta ei ole kahteen vuoteen saatu aikaan yhteistä julistusta, koska se olisi ollut naisten aseman kannalta huonompi kuin aikaisemmat julistukset. Maailmassa on 450 miljoonaa tyttöä ja naista ilman nettiyhteyttä, käytännössä puhelinta. Tämä sulkee heidät pois tiedon saannista ja samalla kehittyviltä työmarkkinoilta.”
Tulevaisuuteen pitää silti uskoa
Helena Laukko on iloinen siitä, että YK:n kestävän kehityksen agenda vuosille 2020–30 etenee. ”Esimerkiksi Suomessa se on hallituksen, Kuntaliiton ja suurten yritysten sisäistämä tavoite. Niihin kuuluvat muun muassa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, biodiversiteetti, ruokaturvallisuus ja perussairauksien leviämisen pysäyttäminen ja torjunta. Uusi teknologia tuottaa uusia vihreitä ratkaisuja ja alentaa monien laitteiden kuten puhelimien hintoja, ja ne tulevat yhä suuremman joukon saataville.”
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on tehokas. ”Hän on uudistanut järjestön hallintoa ja saanut muun muassa YK:n henkilöstön sukupuolirakenteen tasapainoisemmaksi. Taloutta seurataan tarkasti ja budjetti on nykyisin vuoden mittainen.”
”Olen toiveikas”, sanoo Helena Laukko lopuksi. ”Ihmiset ovat sisäistäneet esimerkiksi ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen uhan ja siirtäneet niiden käsittelyn omaan arkeensa muun muassa kulutustottumuksillaan. Myös teollisuus ja kauppa ovat vahvasti tässä kehityksessä mukana.”
Teksti ja Helena Laukon kuva: Erkki Kupari
Lyhytkin rauhantila helpottaa avun antamista
Jani Leino on Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja. Punaiselle Ristille tulitauot ovat tilaisuus lisätä humanitaarista apua sota- ja konfliktitilanteessa. Tulitaukoja on monenlaisia.
”Tulitauko voi tarkoittaa, että taistelut on rajoitettu paikallisesti, ajallisesti tai toistaiseksi. Osapuolet voivat myös ilmoittaa toisilleen, että saatte mennä tälle tai tuolle alueelle hakemaan haavoittuneita tai siviilejä pois ilman sovittua virallista tulitaukoa. Tällainen hetkellinen aselepo on hyvin tavallinen tilanne taistelujen keskellä. Syyrian sodassa ne ovat koskeneet esimerkiksi jotain kaupunginosaa.”
Leino kertoo, että siviilejä koskevat sodassa aina samat suojelusäännöt, vaikka niitä ei noudatettaisikaan: ”Siviilejä ei saa näännyttää nälkään, heidät pitää saada evakuoida ja heille pitää toimittaa vettä, elintarvikkeita ja lääkintähuoltoa. Tämä apu ei edellytä tulitaukoa, vaan se pitää sallia aina.”
Leinon mukaan on yleinen harhaluulo, että sodissa ja konflikteissa ei ole osapuolia esimerkiksi silloin, kun hallitusta vastaan taistelee useita eri aseellisia ryhmiä. ”Sodassa on aina osapuolia, eikä mikään osapuoli ole laillisuuden ulkopuolella, määrittelevät ne itse itsensä miten tahansa.”
Kansainvälisen Punaisen Ristin on aina nimettävä konfliktin osapuolet, jotta järjestö voisi työskennellä apua tarvitsevalla alueella. Jokainen osapuoli on vastuussa omasta alueestaan ja omista tekemisistään. Jotta Punainen Risti voisi auttaa, se joutuu neuvottelemaan toiminnastaan jokaisen osapuolen kanssa erikseen. Vasta sopimus Punaisen Ristin ja alueellisen aseellisen toimijan kanssa mahdollistaa avun antamisen ja on sen edellytys.
Tulitaukoja rikotaan jatkuvasti. ”Sotivia osapuolia voi olla useita, vaikka viisi. Kolme lupautuu tulitaukoon, kaksi ei. Silloin yhteenotot jatkuvat näiden joukkojen alueilla. Syyriassa esimerkiksi USA ja Venäjä pommittivat terroristien asemia tulitaukojen aikana. Samalla niistä tuli sodan osapuolia.”
Tulitauko ei ole myöskään aina konfliktin osapuolten yhteinen intressi. Jos toinen osapuoli on tappiolla, vahvemman ei kannata omista lähtökohdistaan sellaiseen suostua.
”Toisaalta voi olla niinkin, että vahvempi suostuu, koska se ei itse menetä edullisia asemiaan. Vaikka tulitauko saadaan aikaiseksi, vahvempi osapuoli voi silti kieltää humanitaarisen avun esimerkiksi sen takia, että se epäilee myös vastapuolen sotilaiden saavan osansa siitä.” Tällaisista tilanteista on mediassa kerrottu usein.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin aloite tulitauosta saa Punaisessa Ristissä kannatusta: ”Se on oikeasti tehokas este koronaa vastaan.”
Teksti: Erkki Kupari
