Jäteasemille on viime aikoina ollut tunkua, kun ihmiset kotona työskentelyn lomassa ovat villiintyneet raivaamaan nurkkiaan. Uudelle työpöydälle on pitänyt löytää sopiva sijoituspaikka ja entiset kalusteet ovat saaneet antaa tilaa. Välillä on tehty töitä pelkästään kotioloissa ja nyt jälleen myös työpaikoilla. Tietotekniikkaa tarvitaan molemmissa työpisteissä, kun sukkuloidaan kodin ja työpaikan välillä. Tietokoneiden myynti on alkuvuoden masennuksen jälkeen alkanut kasvaa. Voi hyvin arvata, että laitemyynnin kasvun pohjana on työnteon muutoksen aiheuttama tekniikan tarve. Läppärit vanhenevat entistä nopeammin ja monenlaista apuvälinettä ja rensseliä tarvitaan, jotta homma toimisi sujuvasti. Jätelavat alkavat vetää puoleensa.
Elektroniikkajätettä muodostuu Suomessa vuosittain arviolta 123 000 tonnia (YLE 2018). Sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) kerättiin vuonna 2015 Suomessa 63 000 tonnia (CircHubs). Suomessa noin puolet SER-jätteestä jää kierrätyksen ulkopuolelle. Viranomaisvalvonnasta vastaava Suomen ympäristökeskus (Syke) arvioi kansainvälisiin selvityksiin nojaten elektroniikkajätettä valuvan Suomen ulkopuolelle 5 000 tonnia. Jätesiirtolupia Suomesta ulos myönnetään vuosittain vähän alle 200. Jätteiden siirroista eri maiden välillä on sovittu OECD:n ja EU:n päätöksillä. EU on kieltänyt elektroniikkajätteen viennin, mutta esimerkiksi Afrikan kehittyviin maihin ja Kaukoitään rahdataan edelleen huomattavia määriä tällaista jätettä. Romuelektroniikkaa viedään myös muualta, kuten Yhdysvalloista (The Guardian 2018). Euroopan sisälläkin jätteitä rahdataan maasta toiseen, jolloin materiaalin kulun selvittäminen on vaikeaa. Tämänlaatuinen bisnes on kannattavaa.
Yksi syy siihen, että elektroniikkajätettä päätyy EU:n ulkopuolelle, on viranomaisresurssien puute. Valvontaan koulutettua henkilöstöä on liian vähän. Jokunen kontti dokumenttien vastaisesti saattaa silloin tällöin jäädä haaviin.
Tällä hetkellä käytössä olevien sähköisten laitteiden arvo on huomattava. Mikäli niiden vaihtaminen uusiin kiihtyy, kuten myyntitilastoista voisi päätellä, laitteita jää käytöstä pois entistä enemmän. Suomessa omituisena ilmiönä on käytöstä poistetun elektroniikan säilöminen kotiin kierrätyksen sijaan (Tilastokeskus 2020). Vanhoilla laitteilla, kuten tietokoneilla, saattaa olla edelleen käyttöarvoa, mikäli käytetään niissä toimivia ohjelmia. Käyttöjärjestelmän turhat lisäosat ja tarpeettomat toiminnot poistamalla voivat laitteet olla edelleen käyttökelpoisia ja täyttää tehtävänsä.
Keijo Hiltunen
Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan varapuheenjohtaja.
