Valtioneuvosto päätti 25.4. lakkauttaa rauhantyön yleisavustuksen vuoden 2025 alusta lähtien. Lakkautukset voivat tarkoittaa kuoliniskua monelle toimijalle. Rauhantyön avustus on lakkautettu ainoastaan kerran aikaisemmin, vuonna 1934. Suomalaiset järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana Nobelin rauhanpalkinnoilla palkitussa työssä.
Tämä järkyttävä päätös leikkaa rauhantyön edellytyksiä samaan aikaan, kun Euroopassa käydään sotaa, yhteiskunnallinen polarisaatio kiihtyy ja jatkuvat päällekkäiset kriisit aiheuttavat epävakautta yhteiskuntiin.
Käytännössä rahoituksen lakkauttaminen vaarantaa pitkäjänteisen rauhantyön, joka tavoittaa vuosittain satoja tuhansia ihmisiä kotimaassa ja Suomen ulkopuolella. Rauhanjärjestöt toimivat laaja-alaisesti asiantuntijoina, joita kuullaan ministeriöissä, eduskunnassa ja YK:ssa. Ne toimivat kansalaisten mielipiteiden kanavana ja rauhantyön tekijöiden kouluttajina. Työn ytimessä on rakentaa kriisinkestävyyttä ja keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa.
Rahoitus on ollut järjestöille ja suomalaisille euroissa mitattavaa määräänsä merkityksellisempi, sillä useampi järjestö on kyennyt moninkertaistamaan vuositason rahoituksensa sekä toimintansa omalla varainhankinnallaan ja eri EU:n rahoituslähteiden kautta, johon valtionapu on tarjonnut vaadittavan omarahoitusosuuden.
Vaadimme, että rauhantyön valtionavustuksen leikkaus perutaan ja järjestöjen kotimaassa tekemään rauhantyöhön osoitetaan vähintään miljoona euroa vuodessa.
Samalla huolehditaan yhteiskuntamme moniäänisyydestä jatkossakin.
Oikeusministeriön mukaan rauhantyön avustuksen tarkoituksena on ollut ”rauhantyön avulla tukea rauhaa, yhteiskunnallista vakautta ja konfliktien ehkäisyä”.
Rauhanjärjestöt:
1. Rauha on perusta, jolle Suomen hyvinvointi rakennetaan. Suomen hyvinvointi ja turvallisuus eivät perustu yksistään sotilaallisiin ratkaisuihin tai kansainvälisistä sopimuksista vetäytymiseen vaan suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan vakauteen, kauppaan, diplomatiaan ja yhteistyöhön. Perustuslain mukaisesti ”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.” (1§). Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan rauhan rakentamiseen ja sen ylläpitämiseen valtioiden rinnalle.
2. Rauhantyön toimintaedellytysten heikentäminen on osa globaalia ilmiötä, jossa demokratiaa ja siihen kuuluvaa moniäänistä keskustelua sekä kansalaisyhteiskuntaa hiljennetään. Perustuslain mukaan ”kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen” (2 §).
3. Rauhantyön määrärahojen leikkaaminen 2024 ja lakkauttaminen 2025 on merkittävä muutos suomalaisen yhteiskunnan tavasta toimia, jossa valtio ja kansalaisyhteiskunta ovat olleet yhdessä rakentamassa Suomea.
Allekirjoittajat:
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. (LSV)
Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto
Pand – Taiteilijat rauhan puolesta ry
Rauhankasvatusinstituutti ry. (RKI)
Sadankomitea ry
SaferGlobe
Suomen YK-liitto ry
Suomen Rauhanliitto ry
Suomen Rauhanturvaajat ry
Suomen kristillinen rauhanliike ry
Suomen Rauhanpuolustajat ry
Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi ry
Suomen YK-nuoret ry
Yhteydenotot:
Rauhanliitto, toiminnanjohtaja, Laura Lodenius, p. 040 717 7762
Sadankomitea, pääsihteeri Jarmo Pykälä, p. 040 583 1142
SaferGlobe, toiminnanjohtaja Maria Mekri, p. 040 326 3337
Nobel-palkinnot
Suomalaiset järjestöt ovat olleet mukana saavuttamassa näitä rauhantyön Nobel-palkintoja:
1910 IPB (International Peace Bureau)
1985 IPPNW (Lääkärit ydinsotaa vastaan)
1988 YK:n rauhanturvajoukot
1997 Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi
2017 ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons)
