ROOMA. Tulevaisuuden ydinkriisissä tekoälyn toiminnan nopeus saattaa jättää vain vähän tilaa ihmisten harkinnalle ja päätöksenteolle. Myös tekoälyn muut vaikutukset – sen kyky tehostaa epävakauttavia kyberhyökkäyksiä tai mahdollistaa disinformaation lähes välitön tuottaminen – lisäävät riskiä siitä, että tällainen kriisi ylipäätään syntyy. Näihin ja muihin kysymyksiin viitaten kansainvälinen Nobel-palkittujen ryhmä esitti heinäkuussa painavan varoituksen nopeasti kehittyvän tekoälyteknologian aikakauden uusista ydinaseuhkista.
Ryhmän julkilausuma, Humanity at the Threshold: A Declaration on Artificial Intelligence and Nuclear Weapons (Ihmiskunta kuilun partaalla: julistus tekoälystä ja ydinaseista), annettiin sen jälkeen, kun Nobel-palkitut, johtavat tiede- ja politiikka-asiantuntijat sekä uskonnolliset johtajat olivat kokoontuneet kahden päivän ajan Castel Gandolfon paavillisissa huviloissa Italiassa. Paikkakunta on toiminut paavien kesäresidenssinä jo 1600-luvulta lähtien.
The Global Nobel Laureates Assembly on Artificial Intelligence and Nuclear War -nimellä järjestettyyn kokoukseen sisältyi asiantuntijaesityksiä kahdeksasta teemasta. Ne käsittelivät tekoälymallien nopeaa kehitystä, niiden käyttöä sotilasjärjestelmissä – mukaan lukien ydinaseiden johto- ja valvontajärjestelmät – sekä käytännöllisiä ja eettisiä haasteita, jotka liittyvät pyrkimyksiin vähentää tekoälyn ja ydinaseiden kytköksestä ihmiskunnalle aiheutuvia vaaroja.
Kokous jatkoi viime vuosien pyrkimyksiä kiinnittää huomiota tekoälyyn ja ydinasevarusteluun liittyviin riskeihin. Viime vuonna ydinsodan ehkäisemiseen keskittyvä Nobel-palkittujen kokous kokoontui Chicagon yliopistossa ja julkaisi julistuksen, jossa poliittisia päättäjiä ja johtajia kehotettiin vähentämään ydinsodan uhkaa(1). Aiemmin tässä kuussa Yhdistyneet kansakunnat puolestaan julkaisi ensimmäisen tieteellisen arviointiraporttinsa tekoälyn mahdollisuuksista, riskeistä ja vaikutuksista(2). Raportissa todetaan muun muassa, että teknologia voi syventää maailmanlaajuista eriarvoisuutta.
Castel Gandolfossa pidetty kokous oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun näin laaja ja monipuolinen joukko tutkijoita, asiantuntijoita, aktivisteja ja uskonnollisia johtajia käsitteli yhdessä tekoälyn ja ydinaseiden muodostamia riskejä.
Julistuksen alaotsikko ”Kohti aseetonta ja aseista riisuvaa rauhaa” heijasti kokouksen uskonnollista taustaa viittaamalla sanamuotoon, jota paavi Leo XIV käytti toukokuussa julkaistussa kiertokirjeessään Magnifica Humanitas: Ihmispersoonan suojeleminen tekoälyn aikakaudella. Vatikaani kykeni kokoamaan yhteen monimuotoisen joukon vaikutusvaltaisia ajattelijoita tavalla, joka tuskin olisi ollut mahdollinen missään muualla. Kyseessä on ryhmä, jolla voi olla todellista vaikutusvaltaa.
”Minä saatan tavoittaa miljoona ihmistä”, vuonna 2011 fysiikan Nobel-palkinnon saanut Brian Schmidt sanoi. ”Mutta paavi voi tavoittaa kaksi miljardia. Se on kaksituhatta kertaa enemmän.”
Brian Schmidtin mukaan osa tämänviikkoisen kokouksen tavoitteesta oli vakuuttaa Vatikaani siitä, että tekoälyn ja ydinsodan yhteenkietoutuneisiin riskeihin liittyvät kysymykset ovat riittävän tärkeitä, jotta myös Vatikaanin ja muiden kirkkojen tulisi ottaa ne vakavasti.
Kokouksen osallistujat vaativat kiireellisiä toimia uhan torjumiseksi. Julistuksen toisena raportoijana toimi vuoden 2021 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Maria Ressa, jonka mukaan maailma on jo kokenut tekoälyn osalta oman Trinity-koehetkensä. Hän viittasi tällä ensimmäiseen ydinasekokeeseen, josta tuli tällä viikolla kuluneeksi 81 vuotta. ”Atomipommi räjähti vaivihkaa meidän tietoisuuteemme. Nyt kriisejä voidaan luoda minuuteissa.”
Vuoden 2006 Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Muhammad Yunus kertoi, että julistus on tärkeä aikana, jolloin ydinasejännitteet kasvavat ja tekoäly synnyttää uusia uhkaavia mahdollisuuksia. Yunus sanoi: ”Tekoäly on vasta kauhutarinan alku. Siitä voi tulla hirvittävä asia, koska olemme päästämässä hengen ulos pullosta. Juuri nyt on oikea hetki ottaa kantaa.”
Monet osallistujat korostivat, kuinka vaikeaa riskien arvioiminen on tekoälyn kehityksen vauhdin vuoksi. ”Tekoäly on teknologia, jota emme ymmärrä, ja se kehittyy nopeammin kuin ihmiset pystyvät sitä käsittämään”, totesi kokouksen julkisessa päätöstilaisuudessa Chicagon yliopiston astrofysiikan professori Daniel Holz, joka toimii Bulletin of the Atomic Scientists -julkaisun tiede- ja turvallisuusneuvoston puheenjohtajana.
Holzilla oli keskeinen rooli kokouksen järjestämisessä, ja Bulletin oli yksi hankkeen tukijoista. ”Monet tekoälyteknologiaa kehittävistä ihmisistä pelkäävät tätä teknologiaa itse”, Holz lisäsi. Eräs suuren tekoäly-yrityksen palveluksessa työskentelevä asiantuntija kertoi Bulletinille, ettei hän vielä kolme kuukautta sitten ollut huolissaan siitä, että tekoäly voisi muodostua eksistentiaaliseksi uhaksi. Nyt hän on huolissaan. Erittäin huolissaan.
”Aiemmin olin levoton. Nyt olen aidosti huolestunut”, vuoden 2011 fysiikan Nobel-palkinnon saanut Brian Schmidt sanoi. ”Se johtuu siitä, että olen oppinut enemmän.”
Vastasiko kokous tilanteen vakavuutta? ”Mielestäni kyllä”, Schmidt totesi ja lisäsi: ”Tämä on erittäin monimutkainen ja uusi toimintaympäristö. Uskon, että eri ryhmien tuominen saman pöydän ääreen on selkeyttänyt käsitystä riskeistä.”
Kokous saattoi auttaa ongelman hahmottamisessa, mutta ratkaisujen löytäminen tulee olemaan vaikeaa. Julistuksessa esitetään kuusi suositusta, muun muassa tekoälyyn ja ydinaseisiin liittyvien asevarustelukilpojen lopettaminen ja sen varmistaminen, että tekoälymalleja kehitetään ja hallinnoidaan vastuullisesti niin, että ne ovat sopusoinnussa ”ihmiskunnan etujen kanssa, mukaan lukien kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen”.
Kokouksen keskusteluihin osallistunut näyttelijä ja ihmisoikeusaktivisti Sharon Stone kehotti johtajia ”edistämään yhteistä hyvää ja rauhaa jokaiselle ihmiselle” ja lisäsi: ”Lapsillemme on annettava mahdollisuus jatkaa toistensa rakastamista.”
Vuoden 2016 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Kolumbian entinen presidentti Juan Manuel Santos muistutti, että 1980- ja 1990-luvuilla ihmiset lähtivät kaduille joukkomielenosoituksiin vastustamaan ydinaseita ja ydinsodan uhkaa.
”Nyt, neljäkymmentä vuotta myöhemmin, kun ydinsodan riski on kasvanut huomattavasti [myös tekoälyn vuoksi], ei juuri nähdä mielenosoituksia eikä yleisön reaktiota tähän eksistentiaaliseen uhkaan”, Santos sanoi. ”Toivon, että tällainen kokous synnyttää julkiseen mielipiteeseen sellaista liikehdintää, joka painostaa maailman johtajia tekemään määrätietoisempia päätöksiä riskien vähentämiseksi.”
Lehdistötilaisuudessa Daniel Holz kuvasi julistusta ”rakentavaksi ensimmäiseksi askeleeksi” aikana, jota leimaavat ennennäkemättömät vaarat. Nobel-palkitut korostivat, että nyt heidän viestinsä on vietävä paljon laajemmalle kuin Castel Gandolfon kokoussaleihin.
”Tämä on vasta alkua”, Muhammad Yunus sanoi. ”Koko maailman on tultava mukaan, ei vain muutaman ihmisen. Se on erittäin tärkeää.”
Samaa mieltä oli vuoden 2004 fysiikan Nobel-palkinnon saanut David Gross, joka toimi myös julistuksen toisena raportoijana: ”Seuraava taistelu käydään kaduilla.”
AI for peace: In Rome, Nobel laureates call for disarming AI and nuclear weapons on julkaistu alun perin Bulletin of the Atomic Scientists -lehdessä 17.7.2026.
Suomentanut: Jorma Penttinen
Kuva: Fysiikan Nobel-palkinnon saaja Brian Schmidt allekirjoittaa Rooman julistuksen 16. heinäkuuta 2026.
- https://thebulletin.org/2025/07/the-nobel-laureate-assembly-declaration-for-the-prevention-of-nuclear-war/
- https://www.un.org/independent-international-scientific-panel-ai/sites/default/files/2026-07/en_Preliminary%20Report_.pdf
Rooman julistus: Ihmiskunta kuilun partaalla – julistus tekoälystä ja ydinaseista
Johdanto
Ihmiskunta on historiansa käännekohdassa.
Yli 80 vuotta ydinaseaikakauden alkamisen jälkeen ja tekoälyn aikakauden kynnyksellä kohtaamme ennennäkemättömän haasteen. Koskaan aiemmin tieteellinen edistys ei ole tarjonnut yhtä poikkeuksellisia mahdollisuuksia ja samalla synnyttänyt yhtä syvällisiä riskejä yhteiselle tulevaisuudellemme.
Kun ydinaseita kehitettiin ensimmäisen kerran, maailmalla oli mahdollisuus välttää pysyvän pelon varaan rakentuva järjestys. Epäonnistuimme siinä, ja seurauksena ihmiskunta on elänyt ydinaseiden aiheuttaman tuhon uhkaamana.
Tekoälyn kohdalla olemme vastaavan vaaran edessä. Ydinasejärjestelmiin integroitu tekoäly jättää kriisitilanteissa vain vähän aikaa ihmisen harkinnalle tai voi jopa korvata sen. Teknologia muuttaa perustavasti sitä ympäristöä, jossa ydinasevallat kilpailevat keskenään. Tekoäly aiheuttaa todennäköisesti laajamittaista työpaikkojen katoamista ja kiristää taloudellista kilpailua ydinasevaltioiden välillä. Se vahvistaa kyberhyökkäysten vaikutusvoimaa tavalla, joka voi lamauttaa kriittistä siviili- ja strategista infrastruktuuria. Tekoäly mahdollistaa myös informaatiovaikuttamisen. Rauha edellyttää yhteistä käsitystä todellisuudesta. Ilman tosiasioita ei ole totuutta, ilman totuutta ei ole luottamusta, ja ilman luottamusta ei ole vuoropuhelua, valvontaa eikä valtioiden välistä pidättyvyyttä.
Edistyneimmät tekoälyjärjestelmät, laskentaresurssit ja datainfrastruktuurit keskittyvät yhä harvempien valtioiden ja yritysten käsiin, mikä synnyttää merkittäviä valtaepäsymmetrioita ja heikentää yhteistyön kannustimia. Tekoäly on teknologia, joka aiheuttaa taloudellisia, sotilaallisia ja yhteiskunnallisia mullistuksia, ja se kehittyy nopeammin kuin mikään aiempi teknologia ihmiskunnan historiassa.
Samalla kun ydinasevarustelu kiihtyy jälleen, olemme käynnistämässä yhtä vaarallista tekoälykilpailua.
Paavi Leo XIV on eri uskontojen yhteisiin arvoihin vedoten kutsunut ihmiskuntaa tavoittelemaan ”aseetonta ja aseista riisuttua rauhaa”. Me torjumme ajatuksen, että kestävä turvallisuus voitaisiin rakentaa pelon, herruuden tai pysyvän keskinäisen tuhon uhan varaan. Turvallisuus ei voi loputtomiin perustua molemminpuolisen tuhon todellisuuteen.
Tietoisina yhteisestä vastuustamme nykyisiä ja tulevia sukupolvia kohtaan hyväksymme seuraavat periaatteet:
1. Seuraavan asevarustelukilpailun ehkäiseminen
Katsomme, että tekoäly on strategisen kilpailun kohteena samalla tavoin kuin ydinaseet olivat aikanaan. Kehotamme hallituksia, kehittyneimpien tekoälyjärjestelmien kehittäjiä, tutkijoita ja kansainvälistä yhteisöä toimimaan nyt. Tarvitaan hallintajärjestelyjä, kuten hyötyjen jakamiseen perustuvia mekanismeja, ihmisten hyvinvointia edistävien tekoälysovellusten tukemista sekä pidättyvyyttä sovelluksissa, jotka aiheuttavat eniten epävakautta. Näin voidaan vähentää riskejä niin kauan kun päätösvalta on vielä meidän käsissämme. Meidän on ehkäistävä seuraava tekoälyn ja ydinaseiden asevarustelukilpa ennen kuin ne määrittävät myös seuraavaa vuosisataa.
2. Vastuullinen kehittäminen
Tekoälyn kehittäjien tulee avoimesti julkaista periaatteet, jotka ohjaavat niiden mallien toimintaa, ja heidän on kannettava vastuu siitä, että mallit noudattavat näitä periaatteita. Tekoälyä on kehitettävä ja valvottava siten, että se on linjassa ihmiskunnan etujen kanssa, mukaan lukien kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Lisäksi mikään organisaatio ei saisi käynnistää eikä mikään valtio sallia täysin automatisoitua, itseään autonomisesti parantavaa tekoälyjärjestelmää ilman keinoja valvoa sitä ja tarvittaessa pysäyttää sen toiminta.
3. Tekoälyn vastuullinen käyttö
Automaattinen järjestelmä ei saa koskaan tehdä lopullista päätöstä ydinaseen laukaisemisesta. Vaadimme sellaisen kansainvälisen sopimuksen hyväksymistä, joka kieltää tekoälyn vastuuttoman integroimisen ydinaseiden johtamis-, valvonta- ja laukaisujärjestelmiin, jotta todellinen ihmiskontrolli säilyy.
Meidän on estettävä tekoälyn pahantahtoinen käyttö kyberoperaatioissa ja hyökkäyksissä kriittistä ydinaseinfrastruktuuria vastaan. Ydinasevaltioiden tulee arvioida järjestelmiensä turvallisuutta siten, että niiden alttius tekoälyn mahdollistamalle luvattomalle hallinnalle tai manipuloinnille vähenee.
Kannatamme tekoälyn vastuullista kehittämistä ja käyttöä ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi, tieteellisen ja lääketieteellisen edistyksen vauhdittamiseksi, ympäristön suojelemiseksi, yhteiskuntien kriisinkestävyyden vahvistamiseksi sekä rauhan, kestävän kehityksen ja yhteisen hyvän edistämiseksi.
4. Vastuullinen hallinta
Kehotamme hallituksia, yrityksiä ja kansainvälisiä järjestöjä mahdollistamaan kehittyneimmän tekoälyn kehityksen koordinoidun hidastamisen luomalla yhteisiä mekanismeja, kuten valvonta- ja todentamismenettelyjä sekä vahvoja sisäisiä ja ulkoisia arviointijärjestelmiä.
Tuemme Yhdistyneiden kansakuntien riippumatonta kansainvälistä tekoälytieteellistä paneelia sekä muita Magnifica Humanitas -aloitteen hengessä toteutettavia toimia.
Vaadimme tutkimuksen ja vuoropuhelun laajentamista, jotta voidaan luoda uusia institutionaalisia väyliä tekoälyn kansainväliselle hallinnalle ja toteuttaa myöhemmin maailmanlaajuisia hallintajärjestelyjä.
5. Vastuullinen johtajuus
Tunnustamme, että kohtaamamme haasteet ratkaisee todennäköisesti seuraava johtajien sukupolvi. Nuorille on annettava mahdollisuus osallistua ydinaseisiin, tekoälyyn ja muihin mahdollisesti katastrofaalisiin uhkiin liittyvään työhön koulutuksen, mentoroinnin, sukupolvien välisen yhteistyön ja osallistavien toimintatapojen kautta kaikkialla maailmassa. Meidän on edistettävä koulutusta, joka vahvistaa eettistä vastuuntuntoa, kriittistä ajattelua, media- ja tekoälylukutaitoa ja rauhankulttuuria.
Tunnustamme myös, että ihmiskunta kohtaa lukuisia toisiinsa kytkeytyviä uhkia, joiden tahattomat seuraukset kohdistuvat usein niihin, joilla ei ole pääsyä näihin teknologioihin tai määräysvaltaa niiden käyttöön. Vaadimme digitaalisen yhteisomaisuuden rakentamista, jotta dataa voidaan hyödyntää ydinaseiden, säätelemättömän tekoälyn ja muiden eksistentiaalisten uhkien ymmärtämisessä ja torjumisessa.
6. Ydinaseriisunta
Vaadimme kiireellisiä, pitkäjänteisiä ja vilpittömässä mielessä käytäviä neuvotteluja, joiden tavoitteena on sovitussa ja määräaikaisessa kehyksessä ydinaseiden todennettavissa oleva ja peruuttamaton hävittäminen. Kansainvälisen yhteisön on torjuttava ydinaseiden normalisointi pysyviksi turvallisuusvälineiksi sekä vahvistettava ydinsulkusopimukseen ja ydinaseiden kieltosopimukseen sisältyviä humanitaarisia ja oikeudellisia normeja.
Kehotamme ydinasevaltioita lopettamaan uuden asevarustelukierteen ja ydinarsenaaliensa laajentamisen, palaamaan kahden- ja monenvälisiin asevalvonta- ja aseriisuntaneuvotteluihin sekä täyttämään kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ja sitoumuksensa. Valtioiden tulee tavoitella todennettavia rajoituksia ja vähennyksiä, alentaa valmiustasoja, pidentää päätöksentekoon käytettävissä olevaa aikaa, luopua automaattisiin varoitusjärjestelmiin perustuvista ja välittömään vastaiskuun tähtäävistä toimintamalleista, vähentää ydinaseiden merkitystä turvallisuusdoktriineissaan, vahvistaa kriisiviestintää, estää kyberoperaatiot ydinaseiden johtamis-, valvonta- ja viestintäjärjestelmiä vastaan sekä lisätä yhteistyötä väärinkäsitysten, virhearviointien ja tahattoman eskalaation ehkäisemiseksi.
Ydinasevaltioiden on edistettävä politiikkaa ja sotilasdoktriineja, jotka vähentävät ydinaseiden merkitystä ja pienentävät ensi-iskun sekä katastrofaalisen sodan todennäköisyyttä.
Borgo Laudato Si’, Vatikaani, heinäkuu 2026
Suomentanut: Jorma Penttinen
...meillä on pieni toivomus. Rauhanpuolustajat julkaisee aineistonsa verkossa kaikkien luettavaksi ilmaiseksi. Toimintamme rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja jäsentemme maksamiin tukimaksuihin. Liity sinäkin tukijoukkoihimme! Jäsenmaksun suuruus on 25 €. Maksamalla saat myös Rauhanpuolustaja-lehden kotiisi 4–5 kertaa vuodessa, ja loppuvuodesta postitamme aina seuraavan vuoden Solidaarisuuskalenterin lehden mukana.
Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti täällä.
