Avainsana: ydinaseet
Suomi ja ydinaseet Nato-aikana: ydintalvesta ydinsuojaan
Syksy Räsänen puhui Hiroshima-päivänä 6.8.2022 Tikkurilassa Vantaan Rauhanpuolustajien järjestämässä tapahtumassa. Heinäkuussa 1955, noin kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Hiroshima
Suomi ryömii ydinsateenvarjon alle
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sysännyt Suomen yhä vahvemmin matkalle kohti ydinaseallianssi Natoa. Onko sotilaallisen jännityksen kiristäminen oikea tie rauhaan?
Suomalaisessa Nato-keskustelussa on ydinpommin mentävä aukko
”Ydinaseiden leviäminen on aikamme vakavin kansainvälisen politiikan ongelma.” Presidentti Urho Kekkosen toteamus vuodelta 1965 ei ole menettänyt yhtään merkitystään. Maailman
Ydinsulkusopimuksen ja ydinaseet kieltävän sopimuksen suhde
Ydinsulkusopimukseen (NPT) viitataan usein ”ydinaseriisunnan ja ydinaseiden leviämisen estämisjärjestelmän kulmakivenä”. Samoja ilmauksia löytyy ydinaseiden täyskieltosopimuksen (TPNW) johdanto-osan 18. kappaleesta. Kappaleessa
Suomalaiset ydinkoekieltoasialla rapakon takana
Suomalaisvaltuuskunta vei vuonna 1987 sadantuhannen suomalaisen ydinkoekieltovetoomuksen USA:n ulkoministeriöön Washingtonissa. Suomessa ydinkokeita ja -aseita vastaan oli syntynyt hyvin voimakas kansanliike.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan – 50. maa liittyi ydinasekieltoon
Honduras on ratifioinut YK:n ydinasekieltosopimuksen YK:n päivänä 24.10. myöhään illalla Suomen aikaa. Sopimuksen on nyt ratifioinut 50 valtiota, joten se
Tappamisen ja sodan oikeutuksesta
Sota ei ole ihmisluontoon kuuluva asia, vaan tappamisesta on tehtävä pyhää ja oikeutettua, jotta sotilaat kykenevät tappotyöhön ja kansalaiset ovat
Pääkirjoitus: Muutokselle on kansalaisten tuki
Wikipedian mukaan demokratia eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys, jonka perusajatuksena on, että hallintovallan edustajat nousevat kansan joukosta ja