Avainsana: Ukraina

Suomi–Venäjä-seuran toiminnanjohtajan Riku Savosen mukaan päätöksen takana on monenlaisia mielikuvia ja harhakäsityksiä nykyisestä Venäjä-seurasta. Hän sanoo, että niitä on hyvin

Tänä päivänä, 6. elokuuta, 79 vuotta sitten Yhdysvaltojen armeija pudotti ydinpommin Hiroshimaan. Kolme päivää myöhemmin armeija tuhosi Nagasakin toisella ydinpommilla.

Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, on toistettu, perin juurin väärä opetus. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen on tästä hyvä esimerkki. On väitetty,

Rauhasta puhuminen ei ole ollut kovin suosittua sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi runsas kaksi vuotta sitten Ukrainaan. On tainnut käydä

Ukraina taistelee alueellisen koskemattomuutensa puolesta. Vähemmän selvää on se, mistä kaikesta muusta Ukrainassa soditaan. Monenkirjavia ja perusteluidensa tasolta vaihtelevia näkemyksiä

Ukrainan sodan varjossa on menossa totaalisen muutoksen aikakausi, joka koskettaa kokonaisvaltaisesti nykyistä yhteiskuntaa, sen tuotantoa, kulutusta ja elämäntapaa. Elämme fossiilikapitalismin

Ukrainan vastahyökkäys ei todennäköisesti riitä Venäjän lyömiseen, ellei jotain odottamatonta tapahdu. Siksi vaihtoehdoiksi alkaa yhä selvemmin hahmottua kaksi visiota. Toisessa

Näyttää siltä, että maailmanjärjestyksen ja -herruuden asetelmat ovat muuttumassa. Ehkä piankin syntyy uudenlainen maailmanjärjestelmä ja suurvaltapolitiikka, sillä Venäjän mahti on