Vaikka kukaan ei sano haluavansa käyttää ydinasetta, niiden pelotteeseen tukeudutaan enemmän kuin vuosikymmeniin. Venäjä nosti äskettäin ydinasekortin esille ilmeisenä reaktiona Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorskin ja Liettuan ulkoministeri Kestutis Budrysin ehdotuksiin kasvattaa sotilaallista painetta Venäjää vastaan. Sikorskin mielestä Naton pitäisi järjestää niin ”aggressivisia ja suuria sotaharjoituksia” Kaliningradin ympäristössä, että Venäjä ei tiedä, onko kyse hyökkäykseen valmistautumisesta. Se pakottaisi hänen mukaansa Venäjän vetämään joukkojaan Ukrainasta Itämeren laivaston päätukikohdan vahvistamiseksi.
Vaikka näin ei todellisuudessa kävisi, ajatus on omalla tavallaan looginen. Se kertoo myös Ukrainan tukalasta tilanteesta ja sen tukijoiden neuvottomuudesta Venäjän massapommitusten edessä.
Julkinen keskustelu Venäjän uhasta on jäänyt jokseenkin epäselväksi. Väitetään, että se hyökkää muutaman vuoden kuluttua jonkun Nato-maan kimppuun, mutta että se on myös pelkkä palava bensa-asema. Venäjä uhkaa maailmaa ydinaseilla, mutta Naton pääsihteeri Rutten mukaan se vain pelottelee ja sen voi jättää huomiotta.
Toisaalta Putin sanoi äskettäisessä haastattelussaan, että Nato on niin ylivoimainen, ettei Venäjä kykene vastaamaan sen uhkaan joukkojen ja tavanomaisten aseiden määrällä. Siksi Venäjä turvautuu hänen mukaansa ”sellaiseen iskukykyyn”, jollaista myöskään ydinasevalloilla Ranskalla ja Britannialla ei ole. On selvää, että tässä puhutaan Venäjän ylivoimaisesta ydinasearsenaalista.
On ristiriitainen ajatus, että luultavasti juuri ydinaseiden luoman kauhun tasapainon vuoksi sota Ukrainassa ei ole vielä eskaloitunut lännen ja Venäjän avoimeksi yhteenotoksi. Olemme tähän asti välttäneet ydinsodan osittain neuvotelluilla sopimuksilla ja osittain tuurilla. Onneksemme tapahtuneet virhehälytykset vihollisen ydiniskun käynnistymisestä on havaittu ajoissa vääriksi, koska sillä, joka on päättänyt ydinohjuksen laukaisemisesta, on ollut aikaa tarkistaa, oliko hälytyksen syy oikea.
Aseteknologian kehitys syrjäyttää kuitenkin yhä enenevässä määrin ihmisen mahdollisuuksia korjata virhepäätelmiä. Kun autonomiset järjestelmät hoitavat sotimista, ihmisen rooliksi jää tärkein: rajoittaa ja kontrolloida, neuvotella ja sopia.
...meillä on pieni toivomus. Rauhanpuolustajat julkaisee aineistonsa verkossa kaikkien luettavaksi ilmaiseksi. Toimintamme rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja jäsentemme maksamiin tukimaksuihin. Liity sinäkin tukijoukkoihimme! Jäsenmaksun suuruus on 25 €. Maksamalla saat myös Rauhanpuolustaja-lehden kotiisi 4–5 kertaa vuodessa, ja loppuvuodesta postitamme aina seuraavan vuoden Solidaarisuuskalenterin lehden mukana.
Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti täällä.
