Avainsana-arkisto: Länsi-Sahara-sivu

Rauhantekijä Samid Mohamed: Marokon ulkopoliittinen umpikuja
Marokon kuningaskunnalla on kivi kengässä. Kivi on Länsi-Saharan alue, jota Marokko on miehittänyt nyt 40 vuoden ajan. Alue on hiertänyt

Kirje Länsi-Saharasta: Länsi-Saharan nuoriso etsii työtä
Koulutus ei välttämättä takaa työpaikkaa – ei myöskään globaalissa etelässä. Leila Lahbib kirjoittaa, miten työttömäksi jääneet sahrawinuoret ovat ryhtyneet järjestäytymään

Kirje Länsi-Saharasta 6: Kamppailua veden kanssa
Olen yrittänyt monesti kertoa ulkomaalaisille ystävilleni pakolaisleiriemme vesihuollosta. Tarkan kokonaiskuvan antaminen asiasta on kuitenkin vaikeaa. Toivottavasti tämä kirje valottaa asiaa

Kirje Länsi-Saharasta 5: Kuskusia, kasviksia ja kamelinlihaa
Me sahrawit olemme vanha paimentolaiskansa, joka on aina liikkunut ympäri aavikkoa. Ruokakulttuurimme on perustunut kameleihin ja muuhun karjaan, joista olemme
![[rapu] sahara_kirje_rapu (23.02.15)](http://rauhanpuolustajat.org/images/kuvat/sahara_kirje_rapu.jpg)
Kirje Länsi-Saharasta 3: Kallisarvoinen koulutus
Kaikki ihmiset ympärilläni rynnivät samaan suuntaan, ja minä seisoin siinä todeten, että jos en lähde virran mukaan jään ihmismassan alle.

IKEA vedettiin mukaan Länsi-Saharan konfliktiin
Ruotsi suunnittelee tunnustavansa Länsi-Saharan ensimmäisenä eurooppalaisena valtiona. Kauniista juhlapuheista huolimatta oikeudenmukaisuudesta voi joutua maksamaan kansainvälisessä politiikassa. Ruotsin ja Marokon välit
![[rapu] sahara_kirje_rapu (23.02.15)](http://rauhanpuolustajat.org/images/kuvat/sahara_kirje_rapu.jpg)
Kirje Länsi-Saharasta 4: Kauan kaivattu sukulaistapaaminen
Neljä vuotta sitten elin erittäin onnellisia hetkiä, kun sain tavata isän puoleiset sukulaiseni ensimmäistä kertaa. Suurimmalla osalla pakolaisleireissä asuvista sahraweista
![[rapu] sahara_kirje_rapu (23.02.15)](http://rauhanpuolustajat.org/images/kuvat/sahara_kirje_rapu.jpg)
Kirje Länsi-Saharasta 2: Ensimmäistä kertaa ulkomailla
Kesäkuun alku 2005. Bussin liikahtaessa eteenpäin hyvästelin äitini, joka surullisena, mutta kuitenkin hymyilevänä vilkutti minulle. Ensimmäistä kertaa elämäni aikana olin