Suomen ulkoministeriö toimii siirtokunta­tuotteiden merkitsemiseksi

Ulkoministeriö kertoo toteuttavansa Euroopan unionin päätöstä merkitä Israelin siirtokunnista tulevat tuotteet. Ministeriö kertoi asiasta 25.6.2020 vastauksessaan Arabikansojen ystävyysseuran, ICAHD Finlandin ja Suomen Rauhanpuolustajien kirjeeseen siirtokuntatuotteiden merkitsemisestä.

Järjestöt kysyivät, millaisiin toimiin ulkoministeriö aikoo ryhtyä Euroopan unionin tuomioistuimen marraskuussa 2019 antaman päätöksen toteuttamiseksi. Tuomioistuin määräsi, että Israelin laittomista siirtokunnista tulevat elintarvikkeet on merkittävä asianmukaisesti. Järjestöt tiedustelivat lisäksi, aikooko hallitus toteuttaa paikkansapitäviä alkuperämerkintöjä vaativaa politiikkaa myös Marokon miehittämän Länsi-Saharan suhteen.

Mitä Israelin siirtokuntiin tulee, ulkoministeriö kertoi pitävänsä asiaa esillä tuotteiden pakkausmerkintöjä valvoville viranomaisille. Se kertoi myös olleensa yhteydessä vähittäiskaupan toimijoihin, ja olevansa jatkossakin tarpeen mukaan.

Alko sanoi jo maaliskuussa merkitsevänsä siirtokuntatuotteet. Pakkausmerkintöjä valvova Valvira ilmoitti huhtikuussa päivittävänsä ohjeitaan asiaan liittyen. Muiden elintarvikkeiden merkinnöistä vastaava Ruokavirasto antoi asiasta ohjeet jo vuoden 2019 puolella.

ICAHD Finlandin pj. Syksy Räsänen toteaa: ”On kiitettävää, että siirtokuntatuotteet viimein merkitään asianmukaisesti, ja että ulkoministeriö on aktiivinen asian toimeenpanossa.” Hän jatkaa: ”Samalla on todettava, että Suomella on velvollisuus kieltää siirtokuntatuotteiden tuonti, koska se tukee kansainvälisen oikeuden rikkomuksia.”.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on vaatinut kieltämään tuonnin Israelin laittomista siirtokunnista. Kaupankäynti siirtokuntien kanssa on kansainvälisen oikeuden vastaista, koska se tarkoittaa laittoman tilanteen tunnustamista ja tukemista.

EU kielsi tuonnin Venäjän miehittämältä Krimiltä kesäkuussa 2014, kolme kuukautta miehityksen alkamisen jälkeen. Israel on jatkanut miehitystä 53 vuotta.

Helmikuussa 2020 YK:n Miehitettyjen palestiinalaisalueiden erikoistarkkailija Michael Lynk vaati valtioita kieltämään siirtokuntien kanssa tehtävän kaupan, koska siirtokunnat ovat sotarikoksia.

Sitä ennen yrityksillä on velvollisuus oma-aloitteisesti lopettaa siirtokuntatuotteiden myynti, kuten ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on todennut.

Länsi-Saharan suhteen ulkoministeriö toteaa Suomen noudattavan EU:n linjaa, joka antaa Marokon Länsi-Saharasta Suomeen tuomille tuotteille saman kohtelun kuin Marokosta tuleville. Tämä siitä huolimatta, että EU ei tunnusta Länsi-Saharaa Marokon osaksi.

Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro toteaa: ”Valitettavasti Suomen toiminta osoittaa EU:n kaksinaismoralistisen suhtautumisen eri miehityksiin. Suomi ja EU siis tukevat Marokon laitonta miehitystä kansainvälisen oikeuden vastaisesti.”

Ulkoministeriön vastaus ja kirjeemme ovat alla.

Lisätietoja: Syksy Räsänen, syksy.rasanen@iki.fi.


Ulkoministeriön vastaus

Hyvä Syksy Räsänen,

Ensinnäkin vilpitön pahoitteluni siitä, että vastaus järjestöjenne kirjeeseen on viipynyt näin pitkään.

Kiitos Arabikansojen ystävyysseura ry:n, Israeli Committee Against House Demolitions Finland (ICAHD) ry:n ja Suomen Rauhanpuolustajat ry:n nimissä ulkoministeri Haavistolle lähettämästänne kirjeestä koskien Israelin siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden merkitsemistä ja Suomen alkuperämerkintäpolitiikkaa Länsi-Saharan aluetta koskien.

Toimin ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkönä ja vastaan kirjeeseenne ministeri Haaviston puolesta. Vastauksen laatimiseen on osallistunut myös ulkoministeriön Pohjois-Afrikan yksikkö Länsi-Saharan alueen osalta.

Viittaatte kirjeessänne Yhdysvaltojen muuttuneeseen suhtautumiseen, mitä tulee Palestiinan ja Israelin väliseen konfliktiin. Suomen kanta Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisuun on muuttumaton. Tavoitteenamme on osapuolten välisten neuvotteluiden avulla saavutettava kahden valtion ratkaisu. Kaikki siirtokuntarakentaminen on kansainvälisen oikeuden vastaista ja vaarantaa tulevan Palestiinan valtion elinkelpoisuuden.

Kuten kirjoititte, EU:n tuomioistuin vahvisti marraskuussa 2019, että kaikissa Israelin siirtokunnista peräisin olevissa tuotteissa tulisi olla siirtokunta-alkuperän osoittava erillismerkintä kuluttajan oikeuksien toteutumiseksi. Päätöksessä ei ollut mitään yllättävää, vaan siinä vahvistettiin jo olemassa olevat käytännöt ja sopimukset. EU-komissio on esimerkiksi tulkintaohjeessaan 12.11.2015 suositellut käytettäväksi esimerkiksi merkintöjä: ”Golanin kukkuloilta (Israelin siirtokunnasta) peräisin oleva tuote” ja ”Länsirannalta (Israelin siirtokunnasta) peräisin oleva tuote”. Lähtökohtana tässä on periaate, ettei kuluttajaa saa johtaa harhaan tuotteen alkuperän osalta.

Ulkoministeriö pitää asiaa esillä niiden viranomaisten suuntaan, jotka valvovat eri tuotteiden pakkausmerkintöjä. Myös vähittäiskaupan toimijoihin on oltu yhteydessä ja ollaan tarvittaessa jatkossakin. Ne ovat tietoisia tästä kysymyksestä.

Länsi-Saharan osalta ei ole olemassa vastaavaa EU:n tuomioistuimen tuomiota, ei myöskään muuta sitovaa EU-tason säädöstä tai linjausta alkuperämerkinnöistä. Vuonna 2019 sovittiin EU:n ja Marokon välisen assosiaatiosopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta määrättyjen tullietuuksien laajentamiseksi koskemaan Länsi-Saharasta peräisin olevia tuotteita. Sopimuksen osana sovittiin myös sen asianomaiseen väestöön ja luonnonvarojen käyttöön liittyvien vaikutusten seurannasta ja sitä koskevasta tietojenvaihdosta. Polisario on nostanut sopimuksen kumoamista koskevan kanteen EU:n yleisessä tuomioistuimessa.

YK on määritellyt Länsi-Saharan olevan kansainvälisoikeudellisesti itsehallintoa vailla oleva alue, joka ei ole osa Marokon kuningaskuntaa, mutta ei myöskään itsenäinen valtio. Suomi tukee Länsi-Saharan itsemääräämisoikeutta edistävää politiikkaa YK:n ja kansainvälisen oikeuden linjauksien mukaisesti.

Parhain terveisin ja hyvää kesää toivottaen,

Riikka Eela


Järjestöjen kirje

Arvon ulkoasiainministeri Pekka Haavisto,

Kirjoitamme Teille koskien Israelin siirtokunnissa valmistettujen elintarvikkeiden alkuperän merkitsemistä.

Euroopan unionin tuomioistuin määräsi tuomiossaan 12.11.2019, että Israelin miehittämiltä alueilta peräisin olevat elintarvikkeet on merkittävä sieltä tuleviksi, ja mikäli ne ovat peräisin Israelin siirtokunnista, tämä on myös mainittava.[1] Tuomio tarkensi Euroopan komission vuonna 2015 antamaa ohjetta siirtokuntatuotteiden merkitsemisestä.[2]

Tuomioistuimen mukaan siirtokuntatuotteet pitää merkitä ”jotta kuluttajia ei johdettaisi harhaan siitä, että Israel on kyseisillä alueilla miehittäjänä”. Tuomioistuin myös totesi, että siirtokunnissa konkretisoituu Israelin ”toteuttama väestönsiirtopolitiikka, jolla rikotaan yleisen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntöjä”, ja jonka sekä YK:n turvallisuusneuvosto että EU itse on ”toistuvasti tuominnut”.

Toimet joilla osoitetaan Euroopan unionin jäsenmaiden yhä tekevän selvän eron Israelin miehittämien alueiden ja Israelin valtion suvereenin alueen välille ovat erityisen ajankohtaisia Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallituksen osoitettua Israelin väestönsiirtopolitiikalle tukensa viime viikolla.

Niinpä kunnioittavasti tiedustelemme, millaisiin toimiin ja millä aikataululla hallitus aikoo ryhtyä tuomioistuimen päätöksen toteuttamiseksi.

Tiedustelemme myös, aikooko hallitus toteuttaa paikkansapitäviä alkuperämerkintöjä vaativaa politiikkaa myös Marokon miehittämän Länsi-Saharan suhteen.

Kunnioittavasti,

Syksy Räsänen
ICAHD Finlandin pj.

Seuraavien järjestöjen puolesta:

Arabikansojen ystävyysseura ry
Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland ry
Suomen Rauhanpuolustajat ry

[1] Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-363/18, 12.11.2019, curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?docid=220534&mode=req&pageIndex=1&dir=&occ=first&part=1&text=&doclang=FI&cid=4072192

[2] Israelin [valtion] kesäkuusta 1967 miehittämiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden alkuperämerkintöjä koskeva tulkintaohje (EUVL 2015, C 375, s. 4), 12.11.2015.