Oikeuskansleri vastasi Sumud – Suomen Palestiina-verkoston kanteluun siitä, rikkovatko Suomen asekaupat Israelin kanssa lakeja ja sopimuksia, kuten joukkotuhonnan vastaista sopimusta. Oikeuskansleri ei näe Suomen hallituksen toiminnassa moitittavaa. Sumudin mukaan käsittelyssä on sivuutettu keskeisiä seikkoja.
YK:n Kansainvälinen tuomioistuin on 19.7.2024 todennut, että Israel rikkoo apartheidin ja rotusyrjinnän kieltoa. Tämä on todettu myös YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin 13.9.2024, neljä päivää sen jälkeen kun Sumud jätti kantelunsa. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.
Sumud pyysi oikeuskansleria arvioimaan, onko Suomen aseviennin ja kaksoiskäyttötuotteiden viennin jatkaminen sen jälkeen, kun kansanmurhan riski on tullut ilmi lain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaista ja pitäisikö lupia perua. Suomi on myös maksanut Israelin valtionyhtiö Rafaelille lähes 80 miljoonaa euroa joulukuussa 2023, kansanmurhan ollessa käynnissä. Lisäksi Israel on käyttänyt aseyhtiö Nammon aseita Gazassa. Suomen valtionyhtiö Patria omistaa 50 prosenttia Nammosta.
YK:n Kansainvälinen tuomioistuin totesi 26.1.2024 antamassaan päätöksessä, että kansanmurhan riski Gazassa on ”todellinen ja välitön”, ja monet asiantuntijat olivat varoittaneet siitä jo lokakuussa 2023.
Oikeuskansleri on saanut selvityksen asiasta hallitukselta, ulkoministeriöltä ja puolustusministeriöltä ja antanut niiden pohjalta vastauksensa. Oikeuskansleri ei tunnista tapauksessa mitään lain tai virkavelvollisuuden vastaista toimintaa.
“Sumudissa pidämme näitä selvityksiä ja oikeuskanslerin lausuntoa puutteellisina. Pidämme positiivisena sitä, että selvityksessään oikeuskanslerille ulkoministeriö toteaa, että Kansainvälisen tuomioistuimen 19.7.2024 antama lausunto siitä, että Israelin miehitys on laiton eikä sitä saa avustaa pitää jatkossa ottaa huomion aseviennissä. Ulkoministeriö viittaa erityisesti siihen, että aseita ei saa viedä, jos on syytä epäillä, että niitä käytetään Miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Tämä on Sumudin mielestä tervetullut linjaus, vaikkakin liian heikko – kaikki asevienti Israeliin pitäisi lopettaa,” sanoo Sumudin varapuheenjohtaja Syksy Räsänen.
YK:n ihmisoikeusneuvostossa hyväksyttiin 5.4.2024 päätöslauselma, jonka mukaan kaikki asevienti Israeliin pitää lopettaa. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.
Suomella on velvollisuus estää kansanmurhan toteutuminen
Ulkoministeriö käy selvityksessään läpi muutaman julkisen asevientiluvan ja toteaa, että se ei ole nähnyt syytä perua niitä. Samalla ulkoministeriö sivuuttaa vientiluvat, jotka se on Israelin pyynnöstä salannut. Salaamisesta raportoi Yle 18.4.2025. Israeliin on myönnetty kolme salattua asevientilupaa.
”Hallitus salaa asevientiä Israeliin, eli selvästi pitää sitä ongelmana. Sen sijaan että eläisi niin kuin opettaa ja lopettaisi aseviennin Israeliin, hallitus yrittää harjata sitä maton alle,” sanoo Sumudin varapuheenjohtaja Räsänen.
Hallituksen selvitykset ja oikeuskanslerin vastaus myös vahvistavat sen, että tällä hetkellä ei ole mitään valvontamekanismia Nammo-aseyhtiön viennistä Israeliin, vaikka Suomen hallituksen valtionyhtiö Patria omistaa siitä 50 prosenttia.
Ulkoministeriö vastauksessaan hyväksyy sen, että kansainvälisen oikeuden joukkotuhonnan kielto on pakottava, koskee kaikkia valtioita ja velvoittaa niitä estämään joukkotuhontaa. Ulkoministeriö kuitenkin toteaa, että koska YK:n Kansainvälinen tuomioistuin ei ole vielä antanut tuomiota siitä, onko kyseessä kansanmurha, ei voida tietää onko asia näin. Näin lausuessaan ulkoministeriö sivuuttaa aiheesta kirjoitetut raportit ja asiantuntijoiden lausunnot, joista osa tuotiin Sumudin kantelussa esille.
Kansainvälisen oikeuskäytännön mukaan valtioiden velvollisuus estää kansanmurhaa alkaa siitä, kun ne saavat tietää kansanmurhan riskistä. Tähän ei vaadita sitä, että kansanmurha olisi todettu tai edes alkanut. Jo lokakuussa 2023 sadat kansainvälisen oikeuden ja kansanmurhan asiantuntijat, mukaan lukien useampi YK:n riippumaton erikoisraportoija varoitti kansanmurhan riskistä Gazassa. Viimeistään Kansainvälisen tuomioistuimen lausunto 26.1.2024, missä se totesi, että on ”todellinen ja välitön riski” kansanmurhasta Gazassa.
”Ulkoministeriön vastaus on epärehellinen. Teeskennellään, että tarvittaisiin YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen päätös ennen kuin voidaan kutsua kansanmurhaa kansanmurhaksi. Vastaus kertoo myös kaksoisstandardeista, sillä Ulkoministeriö oikeutetusti kutsuu Venäjän hyökkäyssotaa hyökkäyssodaksi, siitä huolimatta että asiasta ei ole vielä minkään kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä,” sanoo Sumudin hallituksen puheenjohtaja Noora Dadu.
Gazan kansanmurha on yksi parhaiten tutkittuja ja raportoituja kansainvälisiä rikoksia. Israelin syyllisyydestä kansanmurhaan ovat pitkällisesti raportoineet muun muassa Amnesty International, yhdysvaltalaisten yliopistojen ihmisoikeuskeskusten verkosto ja YK:n Miehitettyjen palestiinalaisalueiden erikoisraportoija Francesca Albanese.
”Suomen kansainvälisoikeudellisten velvollisuuksien kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, onko todettu, että käynnissä on kansanmurha. Se riittää, että kansanmurhan riski on todettu. Sivuuttamalla tämän asian ulkoministeriö yrittää peitellä Suomen velvollisuutta toimia kansanmurhan estämiseksi. On vaikea kuvitella pelkurimaisempaa suhtautumista tämän hetken vakavimpaan kansainvälisen oikeuden rikkomukseen, ottaen huomioon että Suomella olisi laaja puuttumiskeinojen arsenaali käytössään”, sanoo Dadu.
Myös joukkotuhonnan vastainen sopimus velvoittaa Suomea toimimaan
Ulkoministeriö varmistaa selvityksessään, että tavallisen aselupien vientimenettelyn lisäksi se ei ole tehnyt mitään arviota siitä, miten Suomen pitäisi noudattaa joukkotuhonnan vastaisen sopimuksen sille asettamia velvoitteita. Puolustusministeriön selvityksestä käy ilmi, että sekään ei ole joukkotuhonnan vastaista lakia huomioon. Tämä käy ilmi myös hallituksen 20.6.2024 antamasta vastauksesta ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Kiljusen kirjalliseen kysymykseen.
Joukkotuhonnan vastainen YK:n yleisssopimus on kuitenkin osa Suomen lakia. Kuten Sumud totesi kantelussaan, joukkotuhonnan vastainen sopimus asettaa valtioille negatiivisia velvoitteita (olla tukematta sitä) ja positiivisia velvoitteita (estää sitä). Hallituksen vastaus täysin sivuutti jälkimmäisen, samoin oikeuskanslerin arvio.
”Kansanmurha on jatkunut yli puolitoista vuotta, eikä hallitus ole vieläkään tehnyt selvitystä siitä, millaisia toimia tämä Suomen lain puitteissa siltä edellyttää. On häpeällistä, että oikeuskansleri siunaa tällaisen laiminlyönnin ja vain kritiikittä toistelee hallituksen selityksiä,” sanoo Räsänen.
Asehankintojen osalta Puolustusministeriö vetoaa siihen, että Suomen asehankinnoissa ei ole ”erillisprosessia”, jolla arvioitaisiin kansainvälisen oikeuden noudattamista. Tämä korostaa tarvetta muuttaa Suomen lakia siten, että aseviennin lisäksi myös asehankintojen ihmisoikeusvaikutukset arvioidaan. Kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.
