Rauhanliikkeen pitkäaikainen aktiivi Sorjo Saarinen syntyi Raisiossa 13. toukokuuta 1929 ja kuoli 94 vuoden iässä 7. marraskuuta 2023.
Betoniraudoittaja Sorjo oli vakaumuksellinen rauhan- ja ammattiyhdistysliikkeen aktivisti, Rauhanpuolustajien johtokunnan pitkäaikainen jäsen ja Työpaikkojen rauhantoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja.
Hänet muistetaan suurten työpaikkojen pääluottamusmiehenä, Rakennusliiton liittotoimikunnnan jäsenenä ja erityisesti työpaikkatoiminnan järjestäjänä.
Sorjo kertoi innostuneensa rauhantyöstä jo nuorukaisena kerätessään veteraanien kanssa allekirjoituksia ydinaseita vastustavaan maailmanlaajuiseen adressiin, Tukholman vetoomukseen. Vetoomuksen ensimmäinen allekirjoittaja Suomessa oli pääministeri Urho Kaleva Kekkonen. Useat hänen hallituksensa ministerit ja liki miljoona Suomen kansalaista allekirjoittivat adressin.
Tuhannet kansalaiset ja rauhanaktivistit keräsivät allekirjoituksia kulkemalla ovelta ovelle ja järjestivät tori- ja muita tapahtumia, joissa ydinsodan uhka ja rauhanasia olivat keskiössä. Erityisesti ammattiyhdistys- ja rauhanaktivistien työ kantoi hedelmää. Käytännössä koko maa mobilisoitui.
Yhtäaikaisesti eri puolilla maailmaa kerätyn vetoomuksen allekirjoitti noin 500 miljoonaa ihmistä. Tämä maailman kansojen voimakas mielenilmaus esti Yhdysvaltojen presidentti Eisenhowerin muistelmien mukaan Yhdysvaltoja käyttämästä ydinasetta Korean kansaa vastaan.
Ammattiyhdistys- ja rauhantyön vakiinnuttamisessa työpaikkatoimintaan Sorjo Saarisella oli merkittävä rooli. Vuonna 1974 perustetun Työpaikkojen rauhantoimikunnan perustavaan kokoukseen osallistui noin 500 ihmistä. Tässä kokouksessa Sorjo valittiin toimikunnan puheenjohtajaksi, ja hän toimi tehtävässä vuosikymmenen ajan.
Työpaikkojen rauhantoimikunnan perustava kokous määritteli tehtävänsä demokraattiseksi yhteistyöliikkeeksi, joka on avointa kaikille, jotka haluavat toimia rauhan, aseistariisunnan ja kansainvälisen solidaarisuuden puolesta. Sotien runtelema maailma tarvitsee myös solidaarisuutta sodan ja väkivallan uhreille.
Sorjon vahva asema Rakennustyöläisten liitossa ja työpaikkojen pääluottamusmiehenä avasi tietä rauhanliikkeelle ja kansainväliselle solidaarisuustyölle. Chilen sotilasvallankaappaus vuonna 1973 järkytti ja herätti niin järjestöissä kuin työpaikoilla ja ammattiyhdistysliikkeessä. Solidaarisuutta tarvittiin.
Sorjon panos oli merkittävä myös Kansainvälisen rakennustyöläisten liiton aloitteesta käynnistyneessä Aapiskukko Vietnamiin -solidaarisuusprojektissa.
Sorjon persoonallisella otteella rauhanliike jalkautui ja vahvistui työpaikoilla ja lähiöissä. Voidaan sanoa, että Sorjon puheenjohtajakaudella Työpaikkojen rauhantoimikunnasta muodostui vaikuttavin osa Suomen Rauhanpuolustajien toiminnallista yhteisyyttä. Sillä oli suora yhteys ammattiyhdistysliikkeen ruohonjuuritasoon. Kiitos Sorjo, rauhanliikkeen uurastajan muistosi elää.
Teksti: Mauri Perä
Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan entinen puheenjohtaja.
