Liittotasavallan presidentti tohtori Hassan Sheikh Mohamudia voidaan pitää nyky-Somalian uskaliaimpana presidenttinä. Hän jatkaa taistelua äärijärjestöjä ja terroristeja vastaan ja on samaan aikaa uudistamassa maan lainsäädäntöä kohti demokraattisempaa järjestelmää. Uudistusten myötä parlamenttivaaleihin osallistuvien puolueiden määrä rajoitetaan kolmeen (3), ja kansa äänestää suoraan sekä parlamentti- että presidentinvaaleissa. Jatkossa presidentti nimittää pääministerin ja voi hänet ilman parlamentin päätöstä myös erottaa. Aiemmin niin sanottuun 4,5-kaavaan perustuneessa järjestelmässä neljä suurta klaaniperhettä alaklaaneineeen saivat kukin 61 kansanedustajan paikkaa parlamenttiin. Vähemmistöklaanit puolestaan jakoivat keskenään jäljelle jääneet 31 kansanedustajan paikkaa.
Herää kysymys, miten klaanipäälliköiden valitsemat kansanedustajat suostuivat äänestämään perustuslakimuutoksen puolesta. Analyytikkojen mukaan on todennäköistä, että kansanedustajien äänet oli ostettu joka rahalla tai virka-asemilla.
Nykyisen presidentin kilpailijat vastustivat uudistuksia kiivaasti. Suurin osa perustuslakiuudistusta vastustavista on henkilöitä, jotka havittelevat itse maan presidentin virkaa. Joukossa on entisiä presidenttejä ja muita poliitikkoja, joilla on kieltämättä vaikutusvaltaa Somalian poliittiseen vakauteen.
Mogadishussa asuva kansalaisaktivisti Hassan Mohamud Ahmed ymmärtää entisten presidenttien ja poliitikkojen vastalauseita. Ahmedin mukaan heillä on huoli, ettei heitä valita suorissa ja vapaissa vaaleissa.
”Perustuslakimuutoksen seurauksena on vaikeampaa tulla valituksia presidentiksi, sillä aikaisemmin erityisesti presidentinvaalissa on ollut vakiintunut tapa ostaa kansanedustajien ääniä. Lakimuutoksen myötä se ei ole enää mahdollista. Nyt kun pallo on vihdoin kansalaisilla, heiltä ei voi ostaa ääniä rahalla.”
Tavalliset kansalaiset ovat kyllästyneet klaanipäälliköiden sekaantumiseen politiikkaan ja toivovat, että nykyinen 4,5-vallanjako poistuisi ja kansalle tulisi oikeus äänestää suoraan edustajiaan. Entistä vallanjakoa pidettiin Somalian sisällissotaa seuranneena väliaikaisena keinona muodostaa maalle toimiva hallinto.
”Tämä on historiallinen hetki, koska kansa saa äänioikeuden ja sitä kautta päätösvallan. Uskotaan, että yli 70 prosenttia Somalian väestöstä on nuoria, joilla ei ole ollut mahdollisuutta itse äänestämällä heille hyviä edustajia. Nyt nuorilla on oikeus äänestää ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteen.” Näin kirjoittaa Somalian informaatioministeriön varaministeri Abdirahman Yusuf Omar (Al-adaala) perustuslakiuudistuksesta.
Juristi Hassan Alin arvion mukaan perustuslakiuudistuksella on välittömät vaikutukset Somalian poliittiseen epävakauteen. ”Muistakaamme, ettei Somaliassa enää ole väliaikaista hallitusta, joten rationaalisesti ajatellen on elintärkeää myös laatia maalle pysyvä perustuslaki. Kysymys on, kenellä on valtuudet uudistaa tai muuttaa väliaikaista perustuslakia. Itse näen, että ainoa taho, jolla on oikeus uudistaa perustuslakia, ovat nykyiset kansanedustajat Somalian ylä- ja alahuoneissa, koska nämä ovat ainoat kansaa edustavat poliitikot. Näin ollen poliitikkojen on sopeuduttava tähän uuteen hallinnolliseen järjestelmään, joka on tulevaisuudessa portti vapaisiin vaaleihin. Silti, ilman yhteisymmärrystä valtion ja osavaltioiden välillä, tälle hankkeella on pienet mahdollisuudet onnistua tässä vaiheessa.”
Uudistuksella on plussat ja miinuksensa. Plussat ovat muun muassa perustuslain väliaikaisuuden lopettaminen ja vallan palauttaminen kansalle, mikä vahvistaisi tavallisten kansalaisten osallistumista ja marginalisoitujen ryhmien täysivaltaistumista yhteiskunnallisissa asioissa.
Lakihankkeen välittömiin miinuksiin kuuluu perusteltu pelko siitä, ettei nykyhallitus pysty tällä hetkellä toimimaan uudistetun perustuslain mukaan ajallisesti, teknisesti, turvallisesti saati taloudellisesti. Hallitus ei hallitse käytännössä koko maata. Äärijärjestö al-Shabaab kontrolloi laajaa aluetta Keski- ja Etelä-Somaliassa, vaikka hallitus ja sen kansainväliset liittolaiset jatkavat aseellista taistelua sitä vastaan ja pyrkivät minimoidaan sen terroristiset ja tuhoisat hyökkäykset. Silti vaalien järjestäminen on mahdotonta niin kauan kun al-Shabaab operoi suhteellisen vapaasti Somaliassa. Mikäli vaaleja ei kyetä järjestämään, jatkuisi vallassa olevan presidentin ja nykyisten kansanedustajien toimintakausi kunnes hallitus kykenee toimimaan uudistetun perustuslain mukaisesti.
Turvallisuuskysymyksen lisäksi kuvaannollisesti kädestä suuhun elävällä Somalian hallituksella ei ole taloudellisia resursseja vapaiden vaalien järjestämiseksi. Hallituksen tulot eivät edes riitä välttämättömiin menoihin ja maa on pitkälti riippuvainen kansainväliseltä yhteisöltä saatavasta budjettituesta.
Olisikin aika miettiä vakavasti, mitä perustuslakimuutos enteilee Somalian tulevista vaaleista ja vallansiirrosta, kun presidentti Hassan Sheikh Mohamudin ja kaksikamarisen edustajainhuoneen kausi lähenee loppuaan. Näkymät eivät ole hyvät, sillä presidentti on al-Shabaabin taistelun lisäksi luonut ”alitajuisesti” myös sisäisen poliittisen konfliktin, joka ei edistä millään tavoin Somalian yhteiskunnan alkeellista sosioekonomista kehitystä, demokratiaa ja ennen kaikkea turvallisuutta. Näin ollen on välttämätöntä aloittaa hyvissä ajoin poliittiset keskustelut, ja on myös suotavaa, ettei ketään jätetä keskustelukentän ulkopuolelle.
On maininnan arvoista, että Somalian vanhin ja tähän asti vakain osavaltio Puntmaa vastustaa uudistusta jyrkästi ja on päättänyt lopettaa yhteistyön liittovaltion kanssa, kunnes vanha väliaikainen perustuslaki palautetaan voimaan.
Presidentti Hassan Sheikh Mohamud toimii uhkarohkeasti Marcus Tullius Ciceron kuuluisaa aforismia mukaillakseni: ”Epäröimällä menetetään enemmän kuin väärällä päätöksellä.” Hänellä oli päätökseen omat syynsä, koska väliaikainen perustuslaki kaipaa uudistusta ja presidentti päätti viedä ne läpi hinnalla millä hyvänsä. Vaihtoehtona olisi ajaa perusteellisempaa uudistusta ajan kanssa ja pyrkiä päätöksiin silloin, kun niiden negatiiviset vaikutukset ovat minimaalisia ja toteutumismahdollisuudet maksimaalisia.
Kirjoittaja on Suomessa asuva Somalia-asiantuntija, Suomen Somalimediaverkoston päätoimittaja ja kääntäjä.
Kuva Somalian parlamentin äänestyksestä perustuslain uudistuksen puolesta.
