Somalia: On aika nähdä sotasankareiden sijaan rauhan sankareita

Somaliassa nuorten rooli rauhanteossa on kasvamassa, ja sodan runtelemassa maassa alkaa näkyä toivon pilkahduksia.  Informaatioministeriön varaministeri Abdirahman Yusuf Al-Adala, 37, on vaikutusvaltainen nuoremman polven edustaja.

 

Somalia, joka tunnetaan turvattomana, sotaisana ja ennen kaikkea epäonnistuneena valtiona, on viime aikoina kehittynyt parempaan suuntaan niin poliittisesti kuin yhteiskunnallisesti. Esiin on noussut aktiivisia ja kunnianhimoisia kansalaisia, joiden tavoitteena on saada Somalian ongelmille ratkaisuja somalialaisilta.

Esimerkkinä tästä on nuorten äänekäs ulostulo, halu ja pyrkimys saada ratkaisu poliittiseen umpikujaan, joka seurasi nykyhallituksen yrityksestä jatkaa toimikauttaan kahdella vuodella. Hallitus vetosi siihen, ettei ole ajallisesti ja teknisesti mahdollista järjestää vaaleja sovitusti.

Kiistämätöntä on, ettei ole helppoa päästä yli kolmekymmentä vuotta kestäneestä sosiaalisesta jakautumisesta, klaanien keskinäisistä ja pitkään kestäneistä kiistoista, luottamuspulasta ja epäoikeudenmukaisuudesta.

Somalian yhteiskunnallinen kehitys antaa kuitenkin syytä varovaiseen optimismiin. Monet nuoret pääsevät jälleen kouluihin ja töihin. Koulutuksen laatu ja sitä kautta työllisyysmahdollisuudet ovat olleet heikkoja, mutta tilanne on paranemassa.

Abdirahman Yusuf Al-Adala sanoi kiisteleville klaaneille: “Käyttäkää järkeä ja tunnustakaa, että tarvitsette rauhan sankareita, ette sotasankareita.”

Suurin osa Somalian väestöstä on alle kolmekymmentävuotiaita, mutta tästä huolimatta nuorten osallisuus poliittiseen päätöksentekoon on pitkään ollut olematonta.

Aina ei ole ollut näin. Itse asiassa kiitos Somalian itsenäistymisestä kuuluu Somalian nuorisoliitolle eli Somali Youth Leaguelle (SYL), joka taisteli siirtomaavaltaa vastaan. Liitosta muodostui poliittinen puolue, joka lopulta perusti Somalian tasavallan vuonna 1960.

Nuorten rooli Somalian politiikassa alkoi pikkuhiljaa heiketä, kun armeija kaappasi vallan vuonna 1969. Sotilasvallan aikana (1969–1991) nuoria käytettiin sodassa, sillä juntta perusti yhden Afrikan vahvimmista armeijoista.

Tuhoisa sisällissota

Vuonna 1991 alkoi sisällissota, ja sotilasjuntan kovaotteinen hallinto romahti kansannousun seurauksena. Sisällissota tuhosi maan hallintojärjestelmän ja vakauden kaikkialla. Maa jakautui klaanien hallitsemiin alueisiin, ja aseelliset taistelut alkoivat lähes kaikkien klaanien välillä. Näihin taisteluihin tarvittiin ja rekrytoitiin nimenomaan nuoria tappokoneiksi. Nuorten annettiin ymmärtää, että oman klaanin edut ovat etusijalla. Tämän takia oli taisteltava muita klaaneja vastaan, jotta oman klaanin johtava asema säilyisi.

Myöhemmin kuvioon tuli ääri-ideologiaa, joka sai jalansijaa sekasorron keskellä. Fundamentalismi alkoi levittäytyä aluksi maltillisena ideologiana nuorten keskuudessa, mutta pikkuhiljaa ääriliikkeet saivat suhteellisen vahvan jalansijan jo sisällissodasta kärsineessä yhteiskunnasta.

Rauha on valittava ja sitä on tuettava

Nyt näyttää siltä, että nuorempi avarakatseinen, rauhantahtoinen sukupolvi on ottamassa vahvemman roolin yhteiskunnan kehittämisessä. He ovat sodan ja sen tuoman kurjuuden kokeneina vahvasti muka politiikassa ja tietoisia omasta yhteiskunnallisesta roolistaan. 

Rauhanneuvottelujen kahvitauolla juttu jatkui.

Yksi esimerkillinen yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen uuden sukupolven edustaja on 37-vuotias informaatioministeriön varaministeri Abdirahman Yusuf Al-Adala. Hän on entinen toimittaja, Somalian kansallistelevision johtaja ja informaatioministeriön kansliapäällikkö.

Abdirahman Yusuf Al-Adala on ollut viime aikoina paljon esillä sosiaalisessa mediassa. Hänen avauspuheensa rauhanneuvottelutilaisuudessa Hananbuurossa, Galmudugin osavaltiossa oli mukaansatempaava, osuva, ytimekäs ja ennen kaikkea rehellinen. Osavaltiossa kaksi samaan pääklaaniin kuuluvaa alaklaania ovat taistelleet aseellisesti toisiaan vastaan.

Abdirahman Yusuf Al-Adala kertoi rauhanneuvotteluja käsitelleessä tilaisuudessa olleille ihmisille, jotka suorasti tai epäsuorasti osallistuivat taisteluihin, ettei ole myöhäistä istua alas ja miettiä, miten nämä väkivaltaisuudet vaikuttavat kaikkien perheisiin, yhteisöön ja omaan alaklaaniin: ”Te molemmat alaklaanit olette asuneet tällä alueella niin pitkään kuin muistimme kantaa. Alue ei jakaudu tai siirry minnekään ettekä te muuta minnekään, joten ottakaa järki käyttöön ja tunnustakaa, että tarvitsette rauhan sankareita, ette sotasankareita.”

Tapaamisessa oli mukana Somalian entinen presidentti Sheikh Sharif.

Al-Adala jatkoi: ”Te molempien alaklaanien edustajat surette taisteluissa menehtyneitä omaisianne. Tiedätte hyvin, että surutyö jatkuu jokaisessa kotitaloudessa, jos ette löydä nuoria, jotka sanovat ääneen EI SODALLE, klaanipäällikköjä, jotka kannustavat rauhaan eikä sotaan, ja rikkaita, jotka rahoittavat rauhaa ja elinkeinojen kehitystä.”

Toinen osoitus Al-Adalan tuloksellisesta ja esimerkillisestä toiminnasta nousi esiin, kun nykyhallitus, jossa hän itse toimii varaministerinä, joutui poliittiseen kriisiin, joka oli vaarassa muuttua aseelliseksi yhteenotoksi. Syy tilanteeseen oli hallituksen epäonnistunut ja pahasti viivästynyt vaalijärjestely, jonka seurauksena hallitus päätti jatkaa toimikauttaan kahdella vuodella. Yhdessä muiden vaikutusvaltaisten edustajien kanssa Al-Adala aloitti rauhanvälityksen hallituksen ja sen vastustajien välillä Mogadishussa. Varaministerinä ja poliittisten jännitteiden purkajana hän viestitti sosiaalisen median ja valtamedian kautta huolestuneille mogadishulaisille, että poliittinen sopu syntyy ja tilanne rauhoittuu.

Abdirahman Yusuf Al-Adala on vieraillut kahdesti myös Suomessa Viestintä- ja kehityssäätiö Vikesin kutsumana.

Nuorten rohkeaa toimintaa

Mogadishun kaduilla on nähty myös nuorten järjestämiä mielenosoituksia sotaa vastaan. Yksi näiden nuorten johtohahmoista on Muna Hassan Mohamed, Somalian nuorisoklusterin puheenjohtaja. Hän on syntynyt sisällissodan alkuvaiheessa ja elänyt koko elämänsä Somaliassa.

Muna Hassan Mohamed on ollut aktiivinen nuorten keskuudessa ja saanut muita nuoria mukaan osoittamaan mieltään Mogadishun valtateillä ja vaatimaan poliittista ratkaisua ja kompromissia. Hassan Mohamedin ja hänen kollegoidensa rohkeat ja hyväntahtoiset eleet rohkaisivat muita nuoria osallistumaan mielenosoitukseen. Lopuksi nämä nuoret tapasivat vuorotellen maan nykyiset ja entiset johtajat ja poliittisesti ja aseellisesti ryhmittyneet leirit ja ilmoittivat näille nuorten kannanoton nykytilanteesta.

Muna Hassan Mohamed on kertonut nuorison motiiveista ja kannustanut kaikkia rauhantyöhön ja aiemmin tehtyjen virheiden välttämiseen: ”Nähtyämme äitien, lasten ja iäkkäiden pakenevan kodeistaan ramadanina eli paaston kuukautena me Somalian nuoret päätimme tulla ulos ja puhua suoraan etulinjassa keskenään taisteleville ryhmille muistuttaen, ettei luoti ole ratkaisu. Kiitos Allahille, että ryhmät hyväksyivät ehdotuksemme ja äänemme kuului kauas. Nuorten on oltava mukana ratkaisemassa maamme ongelmia. Meidän täytyy yhdistyä ja puolustaa lastemme, äitiemme ja maamme tulevaisuutta. Ole osa ratkaisua!”

Monet uskovat, että näiden nuorten ulostulo ja kannanotto vaikutti poliittisesti jakautuneiden päätöksentekoon, minkä turvin jännitteet purkautuivat ja tilanteet Mogadishussa normalisoituivat.

Poliittisen kriisin vaikein osa on ohi. Nyt on sovittu valtion ja osavaltioiden välisten keskustelujen jatkamisesta ja vaalien järjestämisestä. Samalla hallitus peruutti päätöksensä jatkaa toimikauttaan kahdella vuodella. Ristiriidat eivät ole vielä ohi, ja poliittisia vääntöjä ja kovia keskusteluja on luvassa. Mutta toivo demokratian vahvistamisesta on virinnyt.

Monet nuoret sosiaalisessa mediassa uskovat, että nuorison poliittinen rooli ja kiinnostus oman maan politiikkaan kasvaa entisestään. Mielenkiintoinen yhteensattuma onkin, että Somaliassa vietettiin 15.5.2021 jokavuotista Somalian nuorisoliiton (SYL) päivää.

Teksti: Abdi Musse Mohamud
Kirjoittaja on toimittaja, kääntäjä ja tulkki.