Afganistanin tilanne sai Suomen mediassa huomiota talibanin miehittäessä maan vuonna 2021. Talibanin ääri-islamistisen hallinnon alla vastarinta jatkuu, ja sitä tuetaan myös diasporasta. Silti minä nousen ry. toimii Suomesta käsin ja tukee ruohonjuuritason toimijoita Afganistanissa.
Taliban pyrkii rajoittamaan naisten oikeuksia muun muassa puuttumalla väkivaltaisesti naisten henkiseen ja fyysiseen itsemääräämisoikeuteen sekä rajoittamalla liikkumista ja pääsyä koulutukseen ja tiedon ääreen. Yli 12-vuotiaiden naisten ja tyttöjen koulunkäynti on käytännössä estetty. Koulutusta Afganistanissa voi tukea esimerkiksi taloudellisesti ja oppimateriaaleja tuottamalla. Taloudellista tukea on järkevää kohdistaa juuri naispuolisille oppilaille ja opiskelijoille. Myös naisten työskentelyä kansalaisjärjestöissä on rajoitettu, mikä on johtanut YK:n valmiuteen vetäytyä Afganistanista. Väkivaltaisessa poliittisessa tilanteessa ruohonjuuritason järjestäytymisen merkitys kasvaa. Monesti se voi olla ainoa keino sorrettujen elämän ylläpitämiseksi.
Rahnawad-e-Noor on 500 lapsen koulu Ghowrin maakunnassa Afganistanin keskiosissa. Vuosina 2021–2022 koulu teki epävirallisen sopimuksen paikallisten viranomaisten kanssa, ja tytöt pystyivät käymään koulua 10. luokkaan asti. Tällä hetkellä tyttöjen koulunkäyntiä on kuitenkin rajoitettu 6. luokkaan, mutta koulu yrittää jatkaa neuvotteluja, jotta yli 12-vuotiaiden tyttöjen koulunkäynti olisi taas sallittua. Käytännössä Silti minä nousen ry. tukee koulua maksamalla oppilaiden lukukausimaksuja. Vuonna 2022 järjestö maksoi viiden oppilaan lukukausimaksut ja vuonna 2023 kymmenen. 39 oppilaan lukukausimaksuja ei ole maksettu, joten tehtävää on paljon.
Järjestö tukee myös Zuhra-nimistä naista, joka työskenteli kansalaisjärjestössä Kabulissa. Taliban uhkaili Zuhraa monesti, ja vallankaappauksen yhteydessä hän pakeni Pakistaniin. Siellä hän veti opintopiiriä kaksi kuukautta Silti minä nousen ry:n palkkaamana. Zuhra haki Pakistanin viisumia ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaiskorttia, mutta molemmat hakemukset hylättiin. Zuhra pakkopalautettiin Afganistaniin. Silti minä nousen ry. jatkaa yhteydenpitoa kahden lapsen yksinhuoltaja Zuhraan ja yrittää auttaa häntä myös jatkossa.
Silti minä nousen ry:n toimintaperiaate on humanitaarisen avustustyön dekolonisaatio, eli kolonialististen valta-asetelmien sekä rakenteellisen ja käsitteellisen sorron purkaminen. On tärkeää olla tietoinen toimintakohteensa kolonisaation historiasta ja sijoittaa oma avustustyönsä poliittiseen kontekstiin. Siten avustustyö linkittyy muihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kamppailuihin. Käytännössä dekolonisoivaan avustustyöhön kuuluu toiminnan läpinäkyvyys, byrokratian ja välikäsien minimointi sekä suora yhteistyö ruohonjuuritason toimijoiden kanssa Afganistanissa. Dekolonisoivassa humanitaarisessä työssä on tärkeää pyrkiä eroon pelastajan syndroomasta. Työn tavoitteena tulee aina olemaan vallan palauttaminen avustustyön kohteen ihmisille.
Teksti: Daria Tarkhova
