Selvitys: Suomi ja Israel ovat lisänneet sotatuotteisiin liittyvää yhteistyötä

Perjantaina 6.5.2022 tuli julkiseksi selvitys, jonka Kari Paasonen on kirjoittanut Suomen Rauhanpuolustajien toimeksiannosta. Paasosen julkaisu on perusteellisin selvitys Suomen ja Israelin asekaupasta 2000-luvulla.

Suomen ja Israelin puolustusministeriöt allekirjoittivat vuonna 2013 yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka mukaan ne haluavat lisätä yhteistyötä sotatuotteiden tutkimuksessa, kehittelyssä, tuotannossa ja hankinnoissa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään maiden sotilaallista toimintakykyä. Pöytäkirjan voimassaoloa on jatkettu vuoteen 2024 asti.

Helpottaakseen tiedonvaihtoa Suomi ja Israel ovat solmineet tietoturvallisuussopimuksen. Se on ainoa tietoturvallisuussopimus, jonka Suomi on tehnyt Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisen valtion kanssa. Vuonna 2019 Israelin puolustusministeriö listasi Suomen tärkeäksi aseviennin kohdemaaksi.

Maiden välisen asekaupan merkittävin muoto on ollut Puolustusvoimien kalustohankinnat Israelista. Suomi on tehnyt vuosina 2008–2021 hankintapäätöksiä Israelista ainakin 400 miljoonalla eurolla. Näistä selvästi suurin on ollut vuonna 2018 tehty päätös pintatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnasta.
 
Suomi valmistelee ilmatorjuntaohjushankintaa Israelista. Hankintahinta voi nousta yli miljardiin euroon, joten mikäli hankinta toteutuu suunnitellusti, kauppa kasvattaa Israelista tehtyjen hankintojen arvoa merkittävästi.
 
Asekauppa on herättänyt kritiikkiä, sillä Suomen hankinnat tukevat Israelin aseteollisuutta, joka puolestaan hyötyy Israelin ja palestiinalaisten välisestä konfliktista. Hankinnoista on päättänyt puolustusministeri. Käytössä ei ole systemaattista menettelyä, jossa ulkoministeriöltä kysyttäisiin lausuntoa hankinnoista eikä ulkoministeriö siten ole antanut lausuntoa yhdessäkään näistä hankinnoista.
 
“Koska asehankinnat ovat myös osa Suomen ulkopolitiikkaa ja kauppapolitiikkaa, hankintojen vaikutuksia olisi perusteltua arvioida nykyistä laajemmin”, toteaa asekaupan asiantuntija Kari Paasonen.
 
Suomesta on viety Israeliin muun muassa luotisuojaliivejä ja miehittämättömien lennokkien torjuntalaitteita. Suomen sotatuotevienti Israeliin on kuitenkin koostunut enimmäkseen komponenteista, jotka on Israelissa asennettu joihinkin tuotteisiin ja tämän jälkeen viety Israelista eteenpäin. Myös suomalaisvalmisteisissa sotatuotteissa on hyödynnetty israelilaisia komponentteja.
 
Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Paasosen asekauppaselvityksestä lisää MTV Uutisista ja Kansan Uutisista.

Kari Paasonen on toiminut tutkijana useissa ajatushautomo SaferGloben asekauppaa ja -valvontaa tarkastelevissa projekteissa. Vuonna 2015 Paasonen toimi Israelissa ja Palestiinassa Kirkon ulkomaanavun lähettämänä ihmisoikeustarkkailijana EAPPI-ohjelmassa. Hän tekee väitöskirjaa työttömyyden ja poliittisen väkivallan välisestä suhteesta Tampereen rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksessa Taprissa.