Selvitys: EU:n asevienti ihmisoikeuksia heikosti noudattaviin valtioihin herättää vaatimuksia viennin valvonnasta unionin tasolla

Osa Euroopan unionin jäsenmaiden aseviennistä suuntautuu maihin, joissa ihmisoikeustilanne on erittäin heikko. Runsasta keskustelua on käyty esimerkiksi viennistä Saudi-Arabiaan, jossa ihmisoikeuksien kunnioitus on vähäistä ja joka myös osallistuu Jemenin sotaan. Suurelta osin EU-maiden myöntämät asevientiluvat ovat kuitenkin suuntautuneet maihin, joissa ihmisoikeustilanne on hyvä. Tiedot käyvät ilmi SaferGloben julkaisemista selvityksistä.

Tarkastellun ajanjakson aikana, vuosina 2003–2018, ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia siinä, kuinka suuri osuus EU-maiden myöntämistä asevientiluvista on suuntautunut ihmisoikeustilanteeltaan heikkoihin valtioihin. Joitain yksittäisiä maita tarkasteltaessa nähdään, että ihmisoikeustilanteen heikentyessä myönnetyt vientiluvat ovat vähentyneet. Toisiin valtioihin asevienti on kuitenkin päin vastoin lisääntynyt samalla, kun ihmisoikeustilanne on heikentynyt.

– Ihmisoikeuksien vaikutusta asevientiin on haastavaa tarkastella erillään, sillä vientilupapäätöksiin vaikuttavat aina myös esimerkiksi aseelliset konfliktit sekä viejä- ja vastaanottajavaltion poliittiset suhteet, muistuttaa hankkeen tutkija Kari Paasonen.

EU-maat ovat sopineet yhteisestä kannasta asevientiä koskien. Yhteisen kannan mukaan EU-maat huomioivat vastaanottajamaan ihmisoikeustilanteen harkitessaan vientilupien myöntämistä. EU-maat voivat sopia myös johonkin maahan tai jollekin ryhmittymälle kohdistuvasta asevientikielloista. Esimerkiksi vuonna 2017 asettamaansa asevientikieltoa Venezuelaan EU perusteli oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien jatkuvalla heikkenemisellä maassa.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmissaan vaatinut jäsenmailta aseviennin lopettamista ihmisoikeuksia rikkoviin ja sotaakäyviin maihin. Lisäksi parlamentti on kritisoinut jäsenmaiden epäyhtenäistä vientipolitiikkaa sekä sitä, että on jäsenmaiden omalla vastuulla ratkaista, ovatko ne noudattaneet EU:n yhteistä kantaa aseviennissä. Parlamentti on ehdottanut ratkaisuksi EU-tason valvonnan kehittämistä sekä EU-tason päätöksenteon lisäämistä asevientikysymyksissä.

– Laajemmin kysymys EU:n roolista aseviennissä kytkeytyy EU:n viime vuosina kasvaneisiin pyrkimyksiin puolustusyhteistyön syventämisestä, toteaa hankkeen toinen tutkija Ronja Karkinen.

Esimerkiksi EU-komission johdolla on vuonna 2017 käynnistynyt eurooppalaisen aseteollisuuden ylikansallisia hankkeita rahoittavan Euroopan puolustusrahaston perustaminen. Puolustusyhteistyön lisääntymisestä huolimatta jarruna ovat erot EU-maiden välillä muun muassa siinä, kokevatko ne idästä vai etelästä tulevaa uhkaa ja miten ne suhtautuvat Natoon.

SaferGlobe on julkaissut selvitykset osana hankettaan Ihmisoikeudet ja oikeusvaltiokehitys EU:n asevientipolitiikassa. Ulkoministeriö on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen vuodelle 2020. Julkaisuissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoministeriön tai SaferGlobe ajatushautomon näkemyksiä.