Maija Lumme kehittää ihmisoikeus- ja ympäristövastuun palveluita yrityksille. Hänestä eettinen ja reilu kauppa ovat rauhantyötä, koska rauha liittyy tasa-arvon, ilmaston ja toimeentulon kysymyksiin.

Reilun kaupan vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme myöntää olevansa hieman huono sanomaan ”ei”. Yhdessä toimimisen riemu ja mahdollisuuksiin tarttuminen ovat olleet keskeistä Lumpeen urakehityksessä. Vapaa-ajallaan hän tuottaa podcastia Eettisen kaupan puolesta (Eetti) ry:ssä, toimii Finnwatchin hallituksessa ja käy luomuosuuskunnan talkoissa – näin esimerkkinä.

”Välillä mietin, pitäisikö harrastaa jotain aivan muuta. Minulla ei ole lapsia tai kumppania, joten saan käyttää aikani miten haluan. Kieltämättä iso osa kuluu näihin juttuihin, mutta se tuntuu hyvältä. Kyllä minäkin välillä taannun ja katson Netflixiä. Yksitoikkoisuus kuitenkin kyllästyttää nopeasti ja haluan takaisin hommiin.”

Sattuma näytti suunnan

Työkseen Maija Lumme kehittää ihmisoikeus- ja ympäristövastuun palveluita yrityksille. Yhteiskunnallisen kiinnostuksen lisäksi se vaatii liiketalouden ymmärtämistä. Kuulostaa kutsumusammatilta. Partiossa nuoruutensa viettänyt Lumme ei kuitenkaan muista olleensa aina kiinnostunut yritysmaailman oikeudenmukaisuudesta.

”Minusta olisi voinut tulla enemmänkin ympäristöihminen. Vanhempani ovat biologeja ja vietimme paljon aikaa luonnossa. Lukiossa yhteiskuntatieteet tuntuivat tylsiltä, mutta päädyin jotenkin opiskelemaan valtio-oppia yliopistossa. En tiedä mitä tapahtui.”

Opiskelu kannatti. Eetin Lumme löysi sattumalta yliopiston järjestämän tapahtuman kautta. Hän laittoi nimensä sähköpostilistalle ja kutsuja toimintaan alkoi sadella. Eetistä tuli Lumpeelle harrastus, elämäntapa ja työpaikka, jossa hän ehti olla seitsemän vuotta ennen nykyistä pestiään.

”Eetin teemat linkittyvät rakenteisiin, valtaan ja juurisyihin. Se sopi hyvin opintoihini. Yhdistys tarjosi mahdollisuuden oppia ja syventää osaamista. Tietotason ei tarvitse alussa olla kovin syvällinen, järjestöissä oppii jatkuvasti. Nykyinen esihenkilöni Tytti Nahi piti joskus koulutuksen, jossa puhui rakenteellisesta epätasa-arvosta ja kolonialismin vaikutuksista nykyhetkeen. Se oli valtava ahaa-elämys.”

Rakenteet, epätasa-arvo ja järjestötoiminta sopivat hyvin myös rauhantyöhön. Lumme näkee rauhan keskeisenä teemana myös omassa työssään.

”Eetin ja Reilun kaupan tekemistä ei sanoiteta rauhantyöksi, mutta kyllä se sitä on. Ajamme samoja asioita.”

”Rauha liittyy kiinteästi tasa-arvon, ilmaston ja toimeentulon kysymyksiin. Tarvitaan taloudellista tasa-arvoa ja parempaa toimeentuloa, sekä toisaalta vähemmän kuluttamista. Rauhaa ei voi rakentaa niin, että alamme taistella jäljelle jäävistä resursseista.”

Voiko aktivismi olla liian hauskaa

Puhuessaan Lumme on sanavalmis ja vakuuttava. Hän tietää ja osaa paljon, mutta kuvailee toimintaansa usein muodossa ”me”. Muistellessaan polkuaan tähän hetkeen hän painottaa muiden ihmisten ja yhteisön merkitystä. Lumme pohtii hieman vitsaillen sitä, voiko aktivismi olla liian hauskaa. Hän on aina nauttinut toiminnassa mukana olemisesta, vaikka aihepiirit ovat vakavia. Se saattaa toisaalta olla syy hänen loputtomalta tuntuvaan energiaansa.

”Maailmanparantaminen on aika raskasta ja lohdutonta hommaa. Mutta se, että ympärillä on niin hauskoja tyyppejä ja mielenkiintoisia keskusteluja, auttaa jaksamaan. Olen aika tehokas verkostoituja ja sitä kautta saa kiinnostavia mahdollisuuksia.”
Henkilökohtaisen tason lisäksi verkostoituminen avaa ovia yhteisille päämäärille. Maija Lumme on seurannut yritysten vastuullisuusviestinnän muutoksia aitiopaikalta. Toisin kuin usein manataan, moni asia on liikkunut myönteiseen suuntaan.

”Aktivismi on pakottanut yritykset antamaan vastauksia. Monet aktivistit osaavat lukea yritysten vastuullisuusraportteja, löytää sieltä puutteita ja kaunisteluja. Nykyään on tavallista, että yritykset julkaisevat esimerkiksi tehdaslistoja, vaikka kymmenen vuotta sitten niitä olisi piiloteltu kilpailusyihin vedoten.”

Lumpeelle vaikuttaminen tuntuu luonnolliselta, mutta hän ymmärtää myös järjestöjä vieroksuvia ihmisiä. Matalamman kynnyksen lisäksi hän toivoo näkökulmien terävöittämistä.

”Jos halutaan rauhaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksia, niin on hyvä miettiä, miksei niitä jo ole. Juurisyiden ymmärtäminen ja niihin puuttuminen on tärkeää. Sekä se, miten vaikuttaminen voidaan pilkkoa sopivaksi paloiksi, jotta tekemistä löytyy myös kevyemmästä päästä. Ihmisillä on halua toimia, mutta yhdistystoiminta ei ole ehkä niin muodikasta. Ihmisille täytyy tarjota monenlaista tekemistä.”

Muutokset vaativat kärsivällisyyttä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi runsaasti uusia jäseniä Rauhanpuolustajiin. Monet asiat alkavat tuntua merkittäviltä silloin, kun ne tulevat tarpeeksi lähelle. Reilun kaupan viljelijät ovat kuitenkin kaukana, poissa näkyvistä.

”Haastavaa on se, että monet teemat eivät realisoidu arjessa tai yritystoiminnassa. Kun kaupassa iloitaan halvoista appelsiineista, harvoin tulee mieleen, että niiden poimija saattaa olla pahimmillaan pakkotyössä. Samalla tavalla yrityksen työntekijä voi kokea onnistumista siitä, että löytää keinon kiertää verotusta.”

”Tosin on hyvä muistaa, että myös yritykset toimivat huonoissa järjestelmissä. Yritykset eivät ole ensisijaisia vihollisia, vaan rakenteet. Tavoitteena on saada yritykset muuttamaan toimintaansa ensin, koska lainsäädäntö muuttuu niin hitaasti.”

Muutokset tapahtuvat madellen ja se vaatii kärsivällisyyttä. Vastuuntuntoisena ihmisenä Lumme kokee toimintansa kuitenkin mielekkääksi. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.

”Se tulee perheestäni. Äitini on hirveän vastuuntuntoinen ihminen ja partiossa kaikessa mukana. Hän ajattelee: jos minä en tee, niin kuka sitten?”

Teksti: Liisa Ilkka
Kuvat: Essi Rajamäki