Rauhanpuolustajien edustajat kävivät maanantaina 13.11. tapaamassa eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhoa. Luovutimme hänelle vuoden 2018 Solidaarisuuskalenterin ja kerroimme rauhanliikkeen viimeaikaisia kuulumisia. Pääviesti tapaamisessa oli toive, että ministeri näkisi rauhan laajemmin ja harkitsisi vielä uudelleen rauhanrahojen määrää.
Solidaarisuuskalenterin 2018 teema on yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuuslakia päivitettiin vuonna 2015. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Laissa yhdenvertaisuuden edistäminen määritellään viranomaisten, koulutuksen järjestäjien sekä työnantajien tehtäväksi. Korostimme tapaamisessa, että Rauhanpuolustajat on järjestönä osallistunut näihin talkoisiin ilman lain velvoitettakin.
Samassa yhteydessä esitimme huolemme rauhanrahojen leikkauksista ja totesimme, että vaikka hallitus on ilmaissut tarvetta ottaa rauhantyö haltuunsa, on rauhanjärjestöillä kuitenkin oma tärkeä paikkansa, koska demokratiaan kuuluvat dialogi ja moniäänisyys. Monesti poliitikot puheissaan korostavat toimivan kansalaisyhteiskunnan tärkeyttä osana demokratiaa, kun puhutaan esim. Venäjästä tai kolmannen maailman maista. Joissakin tapauksissa rauhanjärjestöt voivat toimia eri tavalla kuin hallitus, esimerkiksi suhteessa venäläiseen rauhanoppositioon.
Tätä ei kuitenkaan voida tehdä pelkästään vapaaehtoisvoimin, mitä kohti ollaan menossa, jos rauhanrahoja leikataan ensi vuonna suunnitellut 40 %. Vuoden 2016 avustusta leikattiin jo 30 %, joten tilanne on rauhanjärjestöille kestämätön.
Suomen hallitus näyttäisi nyt leikkauksillaan viestittävän, että kauniista sanoistaan huolimatta se ei pidä rauhanliikettä tärkeänä. Rauhanjärjestöille ja niiden työntekijöille valtionapu on vain osa järjestöjen tuloista, mutta silti nykyisellään valtioapupäätös johtaisi lomautuksiin ja todennäköisesti myös irtisanomisiin. Rauhanpuolustajille, joilla on toimintaa eri puolilla Suomea, valtionapu on alle 40 % järjestön rahoituksesta.
Ministeri Terho kommentoi, että koska hänen taustansa on se mikä on, eli hän on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkijana ja rauhanturvaajana, hän näkee rauhan hieman eri tavalla.
Rauhanjärjestön näkökulmasta katsoen hallituksella ja monilla muilla poliittisilla päättäjillämme olisikin ehkä tarvetta laajentaa kuvaansa siitä, mitä rauha on, miten siihen päästään ja miten sitä ylläpidetään.
Kuva Essi Rajamäki
