Syyskuun 21. päivänä vietetään YK:n kansainvälistä rauhanpäivää. YK:n yleiskokous kehottaa sekä jäsenmaitaan että yksityisiä henkilöitä viettämään päivää muun muassa ”valistamalla ihmisiä ja levittämällä tietoa”. Pietarissa asuva Mihail Myškin muistuttaa jälleen ihmisiä siitä, että kaikki YK:n jäsenmaat ovat allekirjoittaneet kansoille ja valtioille suunnatun kehotuksen olla sotimatta tuona päivänä.
Moskovasta Pietariin muuttanutta Mihail Myškiniä innoittavat kertomukset väkivallattomista kampanjoista ja tempauksista sotaa vastaan yhteisten etujen puolesta. ”Olen jopa luennoinut John Lennonista ja 1960-luvun lopun sodanvastaisesta liikkeestä Yhdysvalloissa. Dialogin mahdollistaminen kiinnostaa. Olemme kutsuneet kahdesti Moskovaan ja Pietariin norjalaisen Nansen-dialogiverkoston (Nansen Dialogue Network) kautta balkanilaisen ihmisoikeusaktivistin ja itsenäisen dialogiasiantuntijan Goran Lojančićin. Hänen koulutuksensa ovat olleet innostavia. Olen osallistunut myös Ženštšiny Dona -järjestön (Donin naiset) järjestämiin dialogiseminaareihin, joissa on ollut kouluttajina vuoropuhelun mahdollistajia Odessasta ja Moskovasta. Toimin paikallisesti ihmisoikeusjärjestössä OGON, Objedinennaja gruppa obštšestvennogo nabljudenija (Kansalaistarkkailun yhteisryhmä), joka syntyi Bolotnaja-aukiolla toukokuussa 2012 pidetyn vaaliprotestin ja pidätysten jälkeen. Tarkkailemme ulkoilmamielenosoituksia, oikeudenkäyntejä ja poliisiasemien ja vankiloiden tapahtumia. Olen ollut viisi vuotta paikallisen vaalilautakunnan jäsen, liityin tarkkaillakseni vaalien toteutusta. Olen vegaani, tunnen tuskaa nähdessäni väkivaltaa tai julmuutta. Vihapropaganda ja valtiollinen valehtelu murehduttaa, minua pelottaa elää maassa, joka käy sotia ja tukee niitä salaa.”
RAUHANTULET SYTTYIVÄT
Myškin ryhtyi sodanvastaiseen työhön Ukrainan konfliktin alettua. ”Opiskelin silloin Moskovassa avoimessa ihmisoikeuskoulussa. Sodan alkaminen kauhistutti, halusimme tehdä jotain. Yhdessä Pietarissa toimineen ihmisoikeuskoulun kanssa ehdotimme tapahtumaa Rauhantulet.”
Kreikkalaisten jumalien Zeun ja Femidan tytär oli Eirene, Rauha, ja Aristofanes on kirjoittanut samannimisen komedian. Siinä maanviljelijä pelastaa luolasta Rauhan, jonka oli teljennyt sinne sodan jumala voidakseen tuhota Kreikan kaupungit.
Rauhantulet sytytettiin Venäjällä 1. tammikuuta 2015 ja osanottajat julistivat netissä: ”Arvojamme ovat väkivallattomuus, humanismi ja kieltäytyminen vihasta ja vihapuheesta. Emme palvele kenenkään poliittisia, taloudellisia, geopoliittisia, valtiollisia, kansallisia tai muita etuja. Meille eivät ole tärkeitä sotilaalliset voitot vaan ihmiselämät ja -kohtalot, joiden hinnalla voitot hankitaan. Tiedämme, ettei väkivalta edistä konfliktien ratkaisemista ja että sota tuottaa kaikille pahaa. Haaveilemme rauhansovitteluliikkeestä, joka kykenee estämään ja lopettamaan sodat.”
RAUHANKIRJA TEHTIIN YHDESSÄ
Samana vuonna maaliskuussa Myškin keksi idean Rauhankirjasta. Tuolloin hän keräsi ensimmäiset siihen tarkoitetut tekstit Moskovassa. ”Kävelimme kaduilla lukien runoja ohikulkijoille ja pyytäen heitä kirjoittamaan muutaman sanan rauhasta ja rauhan puolesta. Jaoimme tiedotetta projektista ja juttelimme hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Oli mukavaa kuulla useimmilta pasifistisia, humaaneja kannanottoja. Meillä oli lyhdyt, joissa paloi rauhankynttilä.”
Kootut rauhanajatukset julkaistiin kesäkuussa 2015 kirjana. Tempaus jatkui senkin jälkeen.
”Lähdimme taas kiertelemään kaduilla Rauhankirja mukanamme. Pyysimme ihmisiä kirjoittamaan rauhantoivotuksia Ukrainan asukkaille.” Vuoden 2016 aikana kirja täyttyi moskovalaisten, pietarilaisten, novotšerkasskiläisten sekä valkovenäläisten Minskin ja Molodetšnon asukkaiden kirjoituksista.
”Lvivin alueen Slavskin kylässä Suvaitsevaisuuden perusta –nimiselle lastenleirille vuonna 2016 osallistuneiden lasten vastatoivotuksista kokosimme Solidaarisuuskirjan. Tänä vuonna olemme aloittaneet Rauhankirjan toisen osan, jolla pyrimme sota- ja poliittisten vankien vaihtoon periaatteella ’kaikki vaihdettava kaikkiin’. Ensimmäiset tekstit ovat jo olemassa. Tekstien keräämisessä on auttanut melko suuri joukko nuoria, joista nuorin on 12-vuotias.”
Vaatimus ”kaikki (vangit) on vaihdettava kaikkiin” on yksi Ukrainan konfliktin lopettamiseksi solmitun Minskin sopimuksen lähtökohdista. Myškin kertoo moskovalaisista ystävistään, jotka järjestävät päivittäin mielenilmauksia vaatimuksen puolesta. Tänä vuonna tammikuussa mielenosoittajien vetoomus toimitettiin Venäjän ulkoministeriöön ja ihmisoikeusvaltuutetulle. Vetoomuksessa korostetaan, että konfliktin osapuolten vangitsemien ihmisten joukossa on jo niitä, jotka eivät ehtineet nähdä vapautumistaan.
Vetoomuksessa todetaan esimerkiksi, että Valeri Ivanov (s. 1973), joka oli virallisesti anonut vaihtamistaan, kuoli vankeudessa Ukrainassa. Novaja Gazeta on kirjoittanut, että aktivistit luovuttivat lokakuussa 2018 Venäjän presidentin ihmisoikeusneuvostolle internetissä kerätyn 60 000 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen vankienvaihdosta. Nyt vetoomuksessa on jo yli 70 000 allekirjoitusta. Nimiä on kerätty ihmisiltä myös kaduilla ja keräys jatkuu, kunnes osapuolet toteuttavat vaatimuksen.
Teksti Oksana Tšelyševa
Suomennos Kirsti Era
