En mie puhu omalla suulla
Puhun suulla suuremmalla
Ksenjana profetian päästän
Lapsena loitsun luikautan
Nyt meitä tarvitahan
tarvitahan, vaaitahan
Syvän synnyn tietäjiksi
Ison pulman purkajiksi
Ruvetaanko? Rohitaanko?
Tartutaanko? Tohitaanko?
Opitaanko ihmisiksi elämään?
Siivotaanko omat sotkut?
Tyynnytellään pallomme parku
Tähän lauluun päättyy taiteilija Elviira Davidowin esitys Houkka – yhteiseksi hyväksi, joka sai alkusysäyksensä Valamon luostarissa pari vuotta sitten, kun hän oli ohjaamassa siellä varjoteatterityöpajaa. Mukana ollut kirjailija J. P. Wuorikoski kertoi Ksenia Pietarilaisesta, 1700-luvulla eläneestä naisesta, joka jäätyään leskeksi 26-vuotiaana lahjoitti kaiken omaisuutensa köyhille ja eli elämänsä loput nelisenkymmentä vuotta kadulla köyhyydessä niin sanottuna kristuksen tähden houkkana. Houkkuus on ortodoksisen kirkon kilvoittelun muoto, jossa henkilö tekeytyy hulluksi lähimmäisten ja oman pelastuksensa vuoksi.
Houkkuus ilmiönä alkoi kiehtoa Davidowia. Hän kyseli ystäviltään, keitä heidän mielestään voisi pitää nykypäivän houkkina – henkilöinä, jotka sisäisen pakon ajamina edistävät itselleen tärkeitä päämääriä normeja rikkoen. Davidowin mielestä vanhemmasta taiteilijapolvesta houkan kriteerit täyttävät esimerkiksi Yoko Ono ja M. A. Numminen. Myös nuoren Greta Thunbergin voisi ajatella toteuttavan houkkuutta ympäri maailman huomiota herättäneellä toiminnallaan. Thunberg ei varmaankaan tekeytynyt tietoisesti hulluksi, mutta sellaiseksi häntä on yritetty leimata. Pieni teini istumassa koululakkoaan päivästä toiseen Ruotsin valtiopäivätalon edustalla aiheuttaa helposti ihmisten mielissä häiriötilan, joka joko kutsuu tutustumaan Thunbergille tärkeisiin teemoihin tai – surullista kyllä – epäilemään hänen mielenterveyttään.
Davidow heräsi jo pienenä maailman epäoikeudenmukaisuuteen. Hän ei voinut käsittää, että toiset maailman lapset näkevät nälkää ja hänellä itsellään on ruokaa yllin kyllin. Nyt aikuisena taiteen tekijänä hänen on vaikea kuvitella tekevänsä esityksiä ilman yhteiskunnallista sanomaa. Asiat, joihin hän haluaa vaikuttaa, ovat vain lisääntyneet nykyisessä maailmantilanteessa. Hänen töidensä fokuksessa ovat olleet ennen kaikkea ihmisoikeuksien ja rauhan edistäminen.
Turun Tehdas Teatterissa 3.3. ensi-iltansa saavassa esityksessä Ksenia Pietarilaisen tarinan lisäksi kuullaan otteita Lotta Laaksosen, Kai Sadinmaan ja Marjaana Toiviaisen elämästä. Nämä ihmiset näyttäytyvät Davidowille henkilöinä, joita ajaa pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja hyvän puolustamiseen. Välillä heidän toimintansa hintana on jopa itsensä uhraaminen.
Esityksessä nähdään ja kuullaan varjoteatterin lisäksi loitsuja, itkuja, videotaidetta, spoken wordia ja monenlaista musiikkia. Toteutuksesta vastaavat Elviira Davidowin lisäksi Veera Lehtola ja Hilla Väyrynen. Varaa lippusi osoitteesta tehdasteatteri.fi.
Rauhanpuolustajien jäsenet saavat lipun 10 euron hintaan, jos antavat varauksen yhdessä koodin ”pulut”. Esityksiä on 6.4.2023 asti.
Teksti: Hanna Niittymäki
Kuva: Eeva Hänninen
