Rauhankasvatus on hieno sana, jota ei ole syytä hylätä, vaikkei se ole ollutkaan muodissa sitten 1980-luvun. Sitä paitsi jokaisen meistä on hyvä harjoittaa rauhankasvatusta aina kun tilaisuus tarjoutuu. Kätilönä Rauhankasvatusneuvolan juttusarjassa toimii opettaja Hanna Niittymäki, joka työskentelee Rauhankasvatusinstituutissa.

Mikä on vihapuhetta ja mikä on vain vihaista puhetta? Mitä sananvapauden nimissä saa sanoa ja mitä ei? Kun tunnistan vihapuheen, mitä voisin tehdä?

Vihapuhe…

• rakentaa kuvaa meistä ja heistä.
• antaa stereotyyppisen kuvan jostain ihmisryhmästä.
• on pelottavaa, uhkaavaa ja pyrkii kohteen hiljentämiseen.
• voi olla väkivaltaista tai rauhallisesti argumentoitua.
• uhkaa kohteen ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia.

Vihapuhuja on usein anonyymi ja hän uhriutuu, vetoaa sananvapauteen tai puolustautuu viestineensä ”läpällä”.

Vihapuhe kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin. Vihapuhe yhdistetään usein julkisuudessa rasistisiin mielipiteisiin tai maahanmuuton vastustamiseen. Suuri osa vihapuheesta on rasistista, mutta se voi kohdistua kehen tahansa ja mistä tahansa maailmankatsomuksesta tai ryhmäjäsenyydestä johtuen. Vihapuhetta kohtaavat myös esimerkiksi vammaiset, ylipainoiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat.

Suomen laki ei tunne vihapuheen käsitettä, mutta siihen liittyen syyte voidaan nostaa esimerkiksi seuraavien lakipykälien perusteella: kiihottaminen kansanryhmää vastaan, vainoaminen, syrjintä, laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja uskonrauhan rikkominen.

Huom! Vihapuheen levittämisestä on vastuussa viestin lähettäjä, mutta myös viestin jakaja, esimerkiksi media tai verkkosivun ylläpito!

Mitä on ja ei ole sananvapaus:

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan sananvapaus tarkoittaa oikeutta vastaanottaa, pitää ja levittää tietoa ja mielipiteitä viranomaisten siihen puuttumatta, myös yli aluerajojen. Sananvapaus tarkoittaa yleensä sitä, että ennakkosensuuria ei ole. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton oikeus vaan siihen sisältyy myös vastuuta. Sananvapauden nimissä ei voi loukata muita ihmisoikeuksia, joita ovat esimerkiksi oikeus turvaan ja rauhaan, oikeus yksityiselämään ja uskontoon sekä omantunnonvapaus.

Tiina Sotkasiira havainnollistaa osuvasti Facebook-päivityksessään:

”Mielestäni ollaan väärillä jäljillä, kun vihapuhekeskustelua käydään mielipiteenvapauden tai tunteiden tontilla. Vihapuhe kun ei ole tunne tai mielipide, vaan se on väkivallanteko. Yksi henkisen väkivallan muoto, jolla pyritään mitätöimään ja alistamaan toisia ihmisiä. Lähimpiä vastineita löydän pikemmin koulu- ja työpaikkakiusaamisen tai perheväkivallan parista kuin keskustelusta, joka koskee sananvapautta. Vai onko todella niin, että puuttuminen koulukiusaukseen kaventaa kiusaajan sananvapautta? Tai se, että pitkään henkistä väkivaltaa vastaanottanut puoliso katkaisee suhteen ja hakee apua muualta? Ainakin minun järjelläni tuntuisi ihan hullulta ajatella, että lähtisin keskustelemaan näistä tapauksista huolestuneena väkivallantekijän sananvapaudesta.”

Jos joudut itse vihapuheen kohteeksi:

• Pysy rauhallisena ja pyydä apua muilta.
• Kuvaa tai videoi tilanne tai ota kuvakaappaukset netin vihapuheesta ennen sen poistamista.
• Kerro tilanteesta vastaavalle henkilölle tai taholle.
• Tee rikosilmoitus.
• Netin vihapuheen voi ilmiantaa poliisin nettivinkkipalveluun ja nettipalvelun ylläpitäjälle.
• Blokkaa netin vihapuhujat.
• Suojaa yksityisyyttäsi: älä paljasta esimerkiksi asuinpaikkaasi sosiaalisessa mediassa.
• Pyri oikaisemaan väärät faktat.
• Tägää nettipoliisi mukaan julkiseen keskusteluun.
• Julkaise vihaviestit.
• Perustele näkemyksesi rauhallisesti ja puolusta itseäsi, jos koet sen toimivaksi.

Jos todistat vihapuhetta:

• Osoita vihapuheen kohteelle tukea esimerkiksi sanallisesti, elein tai ilmein, vaikka pyytämällä viereesi istumaan bussissa. Netissä tukea voi osoittaa kommentein ja tykkäyksin.
• Pyydä vihapuhujaa lopettamaan, jos se tuntuu turvalliselta.
• Varmista, että vihapuheen kohde pääsee jatkamaan matkaansa turvallisesti.
• Ilmoita tilanteesta jollekin vastaavalle henkilölle tai taholle (ajoneuvon kuljettajalle, opettajalle, ravintolan omistajalle, tapahtuman järjestäjälle jne.).
• Jos kyse on netin vihapuheesta, ilmianna vihapuhe poliisin nettivinkkipalvelun kautta ja nettipalvelun ylläpitäjälle.
• Auta väärien faktojen oikaisussa.
• Älä aseta itseäsi vaaraan.

Lähde: Vihapuheesta dialogiin – Koulutusmateriaali vihapuhetta käsitteleville oppitunneille, Plan International Suomi, kirjoitus ja toimitus Salla Kuuluvainen.