Eduskuntavaalit lähestyvät. Meillä on nyt tilaisuus vaikuttaa politiikkaan, jolla maatamme johdetaan. Mutta houkutteleeko tämä tilaisuus? Nykyinen hallitus on jättänyt itsestään kuvan, joka taitaa horjuttaa monien uskoa demokratiaan.
Meille äänestäjille lupaillaan monenlaista hyvää. Työ ja uudet työpaikat ovat puolueiden ohjelmissa keskeisellä sijalla. Investointeja ja kasvua pitää saada aikaan. Rahaliittoon liittymistä markkinoitiin aikoinaan samoilla perusteluilla. Yhteisvaluutan piti turvata Suomen talous. Mutta missä ovat investoinnit ja työpaikat? Mihin ovat menossa Suomessa toimineet yritykset?
Leikkauksia toteuttava talouspolitiikka on heikentänyt suomalaisten hyvinvointia. Se on pakottanut suomalaiset työntekijät kilpailemaan työpaikoista muiden maiden työntekijöiden kanssa, vaikka olosuhteet ja eläminen on aivan toista kuin meillä. Kymmenen viime vuoden aikana Suomessa on tehty ”kansainvälisen kilpailukyvyn” nimissä poliittisia päätöksiä, jotka ovat johtaneet entistä syvemmälle taantumaan. Parannukseksi tarjotaan nyt ”rakennemuutoksia”, joiden yksityiskohdista kuitenkaan mikään puolue ei ole vaalien alla uskaltanut kertoa.
Suomen pitkäkestoinen laaja työttömyys, köyhyyden voimakas lisääntyminen, julkisen sektorin yksityistäminen ja muka välttämättömien säästöjen nimissä suoritetut leikkaukset ovat osoituksia tietystä poliittisesta linjasta, eivät kohtalon langettamasta pakosta. Kaiken kaupallistaminen on ajan sävel, sillä se on Euroopan unionin vaatiman talouspolitiikan noudattamista. Kansalaiset eivät sitä halua. Vaaleissa on kysymys demokratiasta.
Aidossa demokratiassa ihmiset näkevät, miten heidän äänestyskäyttäytymisensä vaikuttaa. Olemme hukassa, jos demokratiasta tulee vain vallan väline. Työelämästä esimerkkejä löytyy kosolti. Vapaa sopimusoikeus työehtosopimuksista on vaarassa. Vaaditaan, että palkoista ja muistakin työehdoista päätetään työpaikoilla, lakko-oikeutta pitäisi rajoittaa tai jopa kieltää lakot. Työntekijöiden pitää kantaa vastuu yritysten riskeistä ja kilpailukyvystä ikään kuin siinä olisi ongelman ratkaisu. Tästä propagandasta kantaa painavan vastuun myös media ja ay-liike.
Miksi siis äänestää? On tärkeää esittää rakentavaa kritiikkiä. Valitsemalla puolueen ja ehdokkaan on mahdollisuus vaikuttaa ainakin yhden äänen verran. Isot jytkytkin syntyvät yksittäisistä äänistä. Kokonaan toinen asia on kääntää politiikan suuntaa.
Jussi Lilja
Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan sihteeri.