Juttusarjassa annetaan käytännönläheistä vinkkausta rauhankasvatuksen

Hei me sovitellaan

Rauhankasvatus on hieno sana, jota ei ole syytä hylätä, vaikkei se ole ollutkaan muodissa sitten 1980-luvun. Sitä paitsi jokaisen meistä on hyvä harjoittaa rauhankasvatusta aina kun tilaisuus tarjoutuu. Kätilönä Rauhankasvatusneuvolan juttusarjassa toimii luokanopettaja Hanna Niittymäki, joka työskentelee Rauhankasvatusinstituutissa Maailmankoulun vetäjänä.

Yleisökysymys:
Mistä saisi koulutusta kulttuurien kohtaamiseen, nyt kun Suomeen tulee yhä enemmän maahanmuuttajia?
Ei sellaista koulutusta erityisesti tarvita! Tärkeintä on kohdata jokainen ihminen yksilönä. Jos oma asenne kohtaamiseen on ystävällinen, kiinnostunut ja kunnioittava, ei varmasti ole vaaraa, että tulisi loukanneeksi ketään, vaikkei kaikkien kulttuurien yksityiskohtia tunnekaan. Kysy siis rohkeasti kohtaamaltasi ihmiseltä, kuka hän on ja mikä on hänelle tärkeää.

Sovittelu
Ihmisten välille syntyy ristiriitoja ja konflikteja. Niitä ei pitäisi pelätä. Sovinnon tekemistä sen sijaan olisi hyvä harjoitella, jotta siitä tulisi mahdollisimman aitoa ja rakentavaa. Restoratiivinen lähestyminen sovun rakentamiseen tarkoittaa sitä, että konfliktin osapuolet tapaavat turvallisessa ympäristössä, pyrkivät korjaamaan tapahtuman aiheuttaman harmin ja palauttamaan ihmissuhteen ennalleen.

SINUSTAKO TÄHTISOVITTELIJA? NÄILLÄ OHJEILLA PÄÄSET ALKUUN:

1. Anna konfliktin osapuolille puheenvuoro, jossa he saavat kertoa oman näkökulmansa. Korosta toisten näkökulmien kuuntelemisen ja kunnioittamisen tärkeyttä. Ohjaa konfliktin osapuolet kertomaan myös tunteistaan. Älä vähättele kenenkään kokemusta

2. Ohjaa osapuolet keskustelemaan ratkaisuvaihtoehdoista ja puntaroimaan, miten ratkaisu parhaalla mahdollisella tavalla hyvittäisi teon ja tuottaisi osapuolten välille rauhan. Sovittelija ei itse ehdota ratkaisuja.

3. Ohjaa konfliktin osapuolet solmimaan käytännönläheinen sopimus siitä, miten rauha vastaisuudessa säilyisi. Tärkeää on, ettei osapuolille tuoteta häpeää.

4. Jos mahdollista, niin seuraa sopimuksen pitämistä ja rauhan säilymistä osapuolten välillä.

• Kohtaaminen
• Osallisuus
• Korjaaminen
• Hyvittäminen
• Luottamuksen palauttaminen
• Tulevaisuussuuntautuneisuus
• Yhteisön jäseneksi palautuminen
• Oppiminen

Kolme kysymystä, joita sovittelijan kannattaa käyttää:
1. Mitä ajattelit siitä mitä tapahtui? 2. Miltä sinusta tuntuu?
3. Mitä tarvitset tai toivot?

(Miriam Attias, Naapuruussovittelun keskus)

Jutun lähteenä on käytetty Maija Gellinin kirjaa SOVITTELU KOULUSSA (2011 PS-KUSTANNUS).