Suleiman Davlatov, 29-vuotias tadzhikistanilainen oppositioaktivisti, kiittää onneaan siitä, että pakomatkallaan hänet pidätti suomalainen eikä venäläinen rajavartija. Venäjän puolella pidätys olisi johtanut siihen, että hänet olisi palautettu takaisin kotimaahansa Tadzhikistaniin ja presidentti Rahmonin käsiin. Davlatov on Umarali Kuvvatovin vuonna 2012 perustaman oppositioliikkeen Ryhmä 24:n jäsen. Kuvvatov itse eli maanpaossa vuodesta 2009 lähtien ensin Venäjällä, sitten Turkissa, missä hänet murhattiin viime maaliskuussa.

Tadzhikistanin presidentti Emomalii Rahmon on ollut vallassa vuodesta 1994 ja monet hänen lähisukulaisensa on nostettu johtaviin tehtäviin. Rahmonin poika Rustam nimitettiin vain 27-vuotiaana kenraaliluutnantiksi, ja hän on myös tullista vastaava ministeri. Rahmonin tyttäristä Tahmina on mukana liike-elämässä ja Ozoda on varaenergiaministeri. Suleiman Davlatov kertoo, että Rahmonin klaani on kunnostautunut vauraiden kansalaisten omaisuuden haltuunotoissa ja korruptiossa. Rahmonin vävyllä Shamsullo Suhibovilla on keskeinen rooli korruptiossa.

”Suhibov toimii välittäjänä maan eliitin ja presidentin välillä. Jos joku haluaa esimerkiksi edetä urallaan, hän pääsee tavoitteeseensa vain maksamalla Suhiboville. Ylennys kestää kuitenkin vain noin vuoden. Sen jälkeen Suhibov ottaa yhteyttä, ja jos ylennyksen saanut ei ole halukas maksamaan lisää, hän joutuu etsimään uuden työpaikan.”

Tadzhikistanin talous on lamassa. Maassa on korkea työttömyysaste, ja maan talous on pitkälti riippuvainen ulkomaille muuttaneiden siirtotyöläisten lähettämistä rahavirroista. Tadzhikistanissa on kuitenkin paljon luonnonrikkauksia, muun muassa hopeaa ja jalokiviä.

”Jos ihmisten annettaisiin tehdä normaalisti työtä ja ansaita elantonsa, maa kukoistaisi. Mutta nyt vain muutamat sadat Rahmonin liittolaiset pystyvät nauttimaan elämästään”, Davlatov kertoo.

Eurasianet-sivuston mukaan Venäjällä työskentelee yli miljoona tadzhikkia joko kausityöläisinä tai pidempiaikaisesti. Suleiman Davlatov arvelee määrän olevan lähempänä kahta miljoonaa, koska monet siellä työskentelevät pimeästi. Siirtotyöläisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat erittäin merkittävä ellei peräti merkittävin tulonlähde.

Murha presidentin käskystä?

Maaliskuun 5. päivänä 2015 Istanbulissa Ryhmä 24:n perustaja Umarali Kuvvatov perheineen oli kutsuttu päivälliselle Tadzhikistanista kotoisin olevan henkilön luokse. Kun Kuvvatov tajusi, että ruoka oli myrkytetty, hän yritti vaimoineen ja lapsineen lähteä sairaalaan. Taksiin astumassa olleen Kuvvatovin tappoi yksi päähän kohdistettu laukaus. Murhan arvellaan olleen presidenttin Rahmonin tilaustyö.

Miksi Umarali Kuvvatovin sitten kävi huonosti? Hänen perustamansa Ryhmä 24 julkaisee tietoa Tadzhikistanin tilanteesta. Kuvvatov piti kiinteästi yhteyttä Venäjän oppositioliikkeeseen ja kävi usein Euroopan parlamentin ja useiden muiden kansainvälisten instituutioiden vieraana. Venäjällä Kuvvatov piti tadzhikkidiasporan ääntä kuuluvilla.

Kuvvatovin toiminta ei miellyttänyt Rahmonin klaania, mutta lopullisesti heidät pelästytti Ryhmä 24:n aikomus järjestää rauhanomainen mielenosoitus protestiksi maan hallinnon toimintatapaa vastaan Tadzhikistanin pääkaupungissa Dushanbessa 10. lokakuuta 2014. Presidentti Rahmon määräsi paikalle jo muutamaa päivää aikaisemmin valtavan määrän tankkeja ja muuta armeijan kalustoa pelästyttämään ihmiset loitolle.

”Olen aivan varma, että juuri presidentti antoi käskyn tappaa Kuvvatov vastauksena suunnitelmiin Dushanben mielenosoituksesta. Maan hallinto pakottaa ihmiset pakenemaan, mutta sekään ei ole tae pelastumisesta. Jos he haluavat lopullisesti eliminoida jonkun, he tekevät sen vaikka ulkomailla”, sanoo Davlatov.

Aktivismi loi terroristin leiman

Suleiman Davlatov muutti Venäjälle vuonna 2003. Hän teki monenlaisia töitä muun muassa rakennuksilla, kunnes päätyi apulaiseksi Maahanmuuttovirastoon vuonna 2009.

”Väsyin tekemään töitä rakennuksilla. Meitä eli yhdessä asunnossa 8-15 miestä. Usein yövyimme rakennustyömaiden liepeillä asuntovaunuissa. Emme halunneet liikkua myöhään kaupungilla, koska tadzhikkityöläiset ovat sopivia kohteita poliisin tai nationalistien väkivallalle. Minusta oli hienoa, että Maahanmuuttovirastossa pystyin auttamaan muita tadzhikkeja virallisesti rekisteröitymään Venäjälle ja saamaan kunnon työluvat.”

Vuonna 2014 Davlatov liittyi Ryhmä 24:ään.

”Ymmärsin, että Rahmon ei ole tehnyt mitään kansansa eteen. Nuorison suurin ongelma on koulutuksen puute. Rahmonille on kätevää, että nuoret muuttavat Venäjälle ansaitsemaan rahaa perheilleen ja menettävät samalla kaikki mahdollisuudet kunnon koulutukseen.”

Lokakuussa 2014 Ryhmä 24 kiellettiin Tadzhikistanissa ekstremistijärjestönä. Useita sen ja sen nuorisojärjestön jäseniä on pidätetty sekä Venäjällä että Tadzhikistanissa.

”Maani syyttää minua nyt terroristiksi. En ole terroristi ja vastustan kaikkea tappamista.”

Tadzhikkioppositio ahdingossa

Lopulta Suleiman Davlatov katsoi parhaaksi paeta Venäjältä. Hän onnistui pääsemään rajan yli Suomeen. Hän onnitteli itseään, että hänet pidätti Tadzhikistanin Interpolille tekemän etsintäkuulutuksen perusteella suomalainen eikä venäläinen rajavartija. Vankilassa Davlatov ällistyi.

”Pidätetyt saivat neljä ateriaa päivässä. Sellini muistutti hotellihuonetta televisioineen. Mutta sanattomaksi menin siinä vaiheessa, kun vartija toi minulle Sonyn PlayStationin. Mietin, miten takapajuinen kotimaani on Suomeen verrattuna.”

Tadzhikistan ei kuitenkaan toimittanut Suomelle virallista luovutuspyyntöä määräaikaan mennessä, joten Davlatov vapautui kuukauden vankeuden jälkeen. Tietoisena puoluejohtaja Kuvvatovin kohtalosta viranomaiset neuvoivat Davlatovia hakemaan turvapaikkaa Suomesta.

Suleiman Davlatov odottaa nyt turvapaikkapäätöstä. Hänen mukaansa Tadzhikistanissa kaikkia ekstremistijärjestöön kuulumisen vuoksi pidätettyjä syytetään separatismista ja heitä uhkaa 18-20 vuoden vankeus.

Tadzhikkidiaspora on yrittänyt kiinnittää maailman huomiota maan tilanteeseen. Huhtikuussa järjestettiin mielenosoitus Tadzhikistanin lähetystön edessä Berliinissä. Oppositio suunnittelee mielenosoituksen järjestämistä myös Brysselissä suunnatakseen eurooppalaisten poliitikkojen huomion tadzhikistanilaisten ahdinkoon.

Teksti: Oksana Tshelysheva
Kuva: Essi Rajamäki