Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) julkaisi elokuussa esityksensä ensi vuoden valtion budjetiksi. Pakettiin oli leivottu sisään kaikkiaan miljardi euroa uusia leikkauksia tieteestä, tutkimuksesta, yliopistoista, kuntien valtionosuuksista, kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta katastrofiavusta. Sata miljoonaa euroa olisi tarkoitus ottaa pois ihmisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviltä järjestöiltä. Lisäksi Purra esitti, että maahanmuuttajien kotouttamiskorvauksista ja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta luovuttaisiin kokonaan, ja samoin tein koko Opetushallitus lakkautettaisin. Tätä kirjoitettaessa ei ollut vielä tiedossa, päätyykö osa näistä leikkauksista koko hallituksen syyskuun lopulla eduskunnan käsittelyyn tulevaan talousarvioesityksen, mutta lopulta kyse on painotuseroista, ei linjamuutoksista.

Uutinen ei ole, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on vienyt jo tätä ennen läpi historiallisesti massiivisen leikkausohjelman, jonka kohteena on ollut erityisesti sosiaaliturva. Samalla sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat hyvinvointialueet ovat ajautuneet syvään kriisiin valtion riittämättömän rahoituksen takia. Hallitus perustelee tätä sillä, että julkisen sektorin velkaantuminen on katkaistava, eikä rahaa vain ole.

Yksi hallinnonala on silti ylitse muiden. Puolustusministeriön budjettiluokkaa eivät näytä koskevan minkäänlaiset säästöt, leikkaukset tai velkajarrut.

Päinvastoin puolustusmenot Suomessa ovat kasvaneet rivakkaa tahtia sen jälkeen, kun Sanna Marinin (sd.) hallitus teki joulukuussa 2021 päätöksen F-35-monitoimihävittäjien hankinnasta. Rahaa on uponnut nimenomaan uusiin asehankintoihin. Orpon hallituksen aikana tahti on vain kiihtynyt. Keväällä vaalikauden puoliväliriihessä hallitus nosti puolustusmenotavoitteen kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Puolustusministeriön menot nousisivat tällä perusteella nykyisestä noin 6,5 miljardista eurosta lähes 9 miljardiin euroon vuonna 2029.

Pienenä rikkana rokassa on sekin, että maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen avustukset ovat nelinkertaistuneet vuodesta 2019 lähtien vajaaseen 12 miljoonaan vuonna 2025. Rauhanjärjestöjen valtionapu on tunnetusti laskettu nollaan.

Nato taipui Trumpin saneluun

Edellä mainitut satsaukset ovat kuitenkin vasta alkusoittoa. Kesäkuussa Hollannin Haagissa pidetty sotilasliitto Naton huippukokous päätti loppulauselmassaan, että jäsenmaat sitoutuivat sijoittamaan viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan ”puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin menoihin vuoteen 2035 mennessä”. Tavoitteen saavuttamista tarkastellaan jo vuonna 2029. Varustelumenojen nosto on tarkoitus toteuttaa kaavalla, jossa 3,5 prosenttia on suoria puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia muita turvallisuuskustannuksia kuten panostuksia kriittiseen infrastruktuuriin, yhteiskunnan valmiuteen ja resilienssiin, innovaatioihin ja teollisuuteen.

Suurin osa Naton eurooppalaisista jäsenmaista ja Kanada taipuivatkin täysin Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin saneluun.

Taustalla ei siis ole enää vain ”muuttunut turvallisuusympäristö” eli Venäjän uhka, vaan se, että Valkoisen talon isäntä tahtoo ”eurooppalaisten maksavan laskunsa” – ja melko paljon myös amerikkalaisten laskuja. Leijonanosa Euroopan maiden uusista asehankinnoista tulee suuntautumaan Atlantin taakse.

Asemenojen maailmanhistoriallinen korotus

Suomelle seurauksia voi kuvata dramaattisiksi. Naton viiden prosentin bkt-tavoite merkitsee, että puolustus- ja turvallisuusmenot nousisivat jopa 15 prosenttiin valtion menoista.

Kokonaisuudessaan Naton uusi tavoite tarkoittaa giganttista, maailmanhistoriallista määrää rahaa. Sotilasliiton eurooppalaisten jäsenvaltioiden ja Kanadan yhteenlasketun bruttokansantuotteen arvioidaan olevan noin 15 700 miljardia euroa. Siitä viisi prosenttia olisi laskennallisesti lähes 800 miljardia euroa – joka vuosi. Summalla kattaisi Suomen valtion kaikki menot yhdeksän vuoden ajan.

”Entistä tappavampi Nato”

Mihin lisääntyvät menot sitten on tarkoitus upottaa? Naton pääsihteeri Mark Rutte julisti Haagin huippukokouksessa, että uusi määrärahataso tarkoittaa ilmatorjuntaan suunnattujen panostusten viisinkertaistamista. Lisäksi ostoslistalla on tuhansia tankkeja ja miljoonia tykistöammuksia.

”Tämä on vahvempi, oikeudenmukaisempi ja tappavampi liittokunta, jota Nato-johtajat ovat alkaneet rakentaa”, Rutte kuvasi.

Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan taipuneet Yhdysvaltojen vaatimuksiin. Espanjan vasemmistohallituksen pääministeri Pedro Sánchez ilmoitti, ettei maa aio tavoitella näin jyrkkää varustelumenojen korotusta. Espanjalle riittää 2,1 prosentin bruttokansantuoteosuus. Juuri kaksi prosenttia on ollut Naton vanha määrärahatavoite. Myös Slovakia on ilmoittanut tekevänsä asiasta myöhemmin erillisiä sisäpoliittisia päätöksiä.

Viiden prosentin saavuttaminen on muutenkin teoreettinen lähtökohta. Julkisten rahojen käyttö eri kohteisiin vaatii aina sisäpoliittisia päätöksiä, eikä Natolla ole budjettivaltaa jäsenvaltioissa.

Periikö USA maksuja turvallisuudesta?

Mielenkiintoista on, että viiden prosentin tavoitetaso ei presidentti Trumpin mukaan koske Yhdysvaltoja, vaikka juuri hänen vaatimuksestaan Nato päätti korotuksista. Trump katsoo, että Yhdysvallat on jo riittävän pitkään maksanut suuren osan Euroopan puolustuksesta. Yhdysvaltojen sotilasmenot ovat nykyisin noin 3,4 prosenttia BKT:stä.

Juuri Yhdysvaltojen sotilaallisen suojan hinnoittelusta voikin jatkossa nousta lisää kysymyksiä. Tiedossa on, että Yhdysvallat on Trumpin vallassa ollessa perinyt useilta liittolaisiltaan maksuja maan antamasta turvallisuustuesta. Esimerkiksi Persianlahden maat Saudi-Arabia, Qatar, Bahrain, Arabiemiraatit ja Kuwait ovat sopineet maksavansa amerikkalaisille eri muodossa korvauksia niiden saamasta turvallisuustuesta. Kyse on ollut suoraan rahasta, mutta myös investoinneista Yhdysvaltojen alueelle tuomaan infraan sekä sitoumuksista ostaa amerikkalaisia aseita.

Trumpin ensimmäisellä kaudella myös Etelä-Korea ja Japani maksoivat Yhdysvalloille korvauksia. Vielä ei tiedetä, onko vastaavia vaatimuksia väläytelty myös Suomelle.

Amerikkalaisia aseita eurooppalaisella rahalla

Trumpin Naton huippukokouksessa tekemään diiliin kuuluu sekin, että Euroopan maat ryhtyvät tukemaan Ukrainaa yhä enemmän Yhdysvalloista ostetuilla aseilla. Esimakua tästä saatiin jo elokuun alussa, kun Ruotsi, Norja ja Tanska ilmoittivat hankkivansa Naton kautta Yhdysvalloista aseita lähetettäväksi Ukrainaan. Ensimmäisen erän hintalappu on 500 miljoonaa dollaria eli noin 430 miljoonaa euroa.

Suomi on ilmoittanut, ettei se lähde mukaan tähän järjestelyyn.

Kuittaako Suomikin Yhdysvaltojen laskuja?

Suomi on hakeutunut yhä syvemmälle Naton kainaloon tavalla, josta tuskin selvitään ilman kustannuksia. Eikä Yhdysvaltojen kasvava läsnäolo ole todennäköisesti Suomelle ilmaista.

Suomessa on ollut amerikkalaisia joukkoja rotaatioperiaatteella yhtäjaksoisesti jo toukokuusta 2022 lähtien. Lisäksi Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen DCA-sopimus avaa amerikkalaisille 15 tukikohtaa Suomen maaperällä. Sopimuksen ensimmäinen täytäntöönpanoasiakirja allekirjoitettiin elokuun puolivälissä.

Mikkeliin on perusteilla maavoimien alaesikunta, jonka tehtävä on komentaa Pohjois-Euroopassa toimivia Naton joukkoja. Lisäksi Rovaniemelle ja Sodankylään perustetaan Naton eteentyönnetyt maavoimajoukot (FLF, Forward Land Forces), joihin osallistuvat kehysvaltio Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Norja, Ranska, Tanska ja Islanti. Vaikka sotilaita ei aseteta pysyvästi Suomeen, kehitteillä on valmius tuoda niitä kriisin sattuessa pikaisesti paikalle. Myös liittokunnan tiedusteludrooneille on suunnitteilla tukikohta Suomeen.

• Kuvat Riina Rannasmaa