Palestiinalais­naiset parantavat elinoloja miehitetyillä alueilla

Palestiinalais­naiset parantavat elinoloja miehitetyillä alueilla

Jubbet Adh-Dhibin kylää johtaa poikeuksellisesti naisten yhdistys. Naiset ovat tarttuneet elinolojen kohentamiseen nopeasti ja tehokkaasti. Kylä on saanut asfaltoidun tien, koulubussin ja juoksevan veden. Naiset myös perustivat paikallisen maatalousyrityksen ja avasivat toimistotarvikemyymälän, ruokakaupan ja ompelutyöpajan. Lisäksi he saivat kylälle ensimmäistä kertaa sähköt, omat aurinkopaneelit ja oman sähköverkon.

 

Toukokuun 7. päivänä 2023 palestiinalaiskylän asukkaat heräsivät aamuyöllä neljän aikaan siihen, kun puskutraktorit saapuivat israelilaissotilaiden saattelemana. Puskutraktoreiden kohteena oli Israelin miehittämällä Länsirannalla Betlehemin kaakkoispuolella sijaitsevan Jubbet Adh-Dhibin palestiinalaiskylän koulurakennus.

Kyläläiset yrittivät estää koulun tuhoamisen, mutta sotilaat ampuivat väkijoukkoon kyynelkaasua ja kumipäällysteisiä teräsluoteja. Kymmeniä haavoittui, ja yksi heistä menetti silmänsä.

Yli kahdeksankymmentä oppilasta menetti mahdollisuuden käydä koulua omassa kylässään. Jälleen kerran.

Tapahtuma nousi uutisotsikoihin. Koulu oli EU:n rahoittama, joten Euroopan komission tiedottaja tuomitsi sen tuhoamisen. Muutamaa viikkoa myöhemmin kymmenen Euroopan maan, mukaan lukien Suomen, edustustot julkaisivat lausunnon, jossa Israelia kehotettiin lopettamaan kaikki palestiinalaismaiden takavarikoiminen ja talojen tuhoaminen.

Kyläläiset eivät jääneet toimettomiksi. Kansainvälisten aktivistien avustuksella he pystyttivät kaksi isoa telttaa, joissa lapset pääsivät jatkamaan koulunkäyntiään. Kolme päivää myöhemmin Israelin sotilaat palasivat kylään, takavarikoivat teltat ja tuolit ja julistivat alueen suljetuksi sotilasalueeksi, raportoivat ihmisoikeusjärjestöt B’Tselem ja ICAHD.

Kylä naisten johdolla 2000-luvulle

Jubbet Adh-Dhib on ollut aikaisemminkin uutisotsikoissa. Yksi syy on se, että perinteisestä patriarkaattisesta beduiiniyhteisöstä poiketen kylää johtaa naisten yhdistys. Monet kylän miehistä tekevät pitkää päivää Jerusalemin rakennustyömailla, ja työmatkoihin Israelin armeijan tarkastusasemien läpi menee tuntikausia. Koska miehet eivät olleet paikalla, ottivat naiset vastuun kyläyhteisön kehittämisestä.

Ensin naiset pyysivät apua alueen palestiinalaisvaltuustolta. Alkukankeuden jälkeen heidän sitkeytensä palkittiin ja kehittämistoimet lähtivät käyntiin. Naisten yhdistys kääntyi myös kansainvälisten tahojen puoleen ja on tehnyt yhteistyötä israelilaisten ihmisoikeus- ja kaavoituksessa avustavien järjestöjen kuten Bimkomin ja Comet-ME:n kanssa.

Elinolot ovat parantuneet nopeasti kuluneen vuosikymmenen aikana, kertoo Haaretz-lehti. Kylä on saanut asfaltoidun tien, koulubussin ja juoksevan veden. Naiset perustivat paikallisen maatalousyrityksen ja avasivat toimistotarvikemyymälän, ruokakaupan, ompelutyöpajan ja firman, joka vuokraa tarvikkeita tapahtumiin. He järjestivät paikallisen moskeijan peruskorjauksen. Lisäksi he saivat kylälle ensimmäistä kertaa sähköt, omat aurinkopaneelit ja oman sähköverkon.

Puhdas vesi, jääkaapit ja mahdollisuus ladata kännykkää toivat yhteisön 2000-luvulle ja helpottavat kyläläisten elämää ja yhteydenpitoa muuhun maailmaan.

Naisten yhdistys edistää toiminnallaan myös demokratiaa ja tasa-arvoa, mikä ei ole vanhoillisessa yhteisössä vähäinen saavutus. Yhdistyksen johtohenkilöt ovat avoimissa vaaleissa valittuja henkilöitä. Palestiinalaishallinto on tunnustanut naisten yhdistyksen kylän edustajaksi ohi nihkeän aluevaltuuston. Yhdistyksen puheenjohtaja Fadya al-Wahash, kuuden lapsen äiti, sai kutsun aluevaltuustoon, ensimmäisenä naisena koskaan.

Nämä edistysaskeleet ovat herättäneet huomiota kauempanakin, ja ulkomaisia diplomaatteja on vieraillut kylässä.

Oman koulun rakentaminen oli tärkeä saavutus. Aiemmin lapset kävelivät tunnin matkan lähikylän kouluun. Ajansäästön lisäksi se on myös tuonut turvaa, kun lasten ei tarvitse liikkua alueilla, joilla Israelin sotilaat ja aseistautuneet siirtokuntalaiset liikkuvat.

Ihmisoikeusjärjestö Bimkomin palestiinalainen työntekijä Diana Mardi kertoo kylän antavan toivoa muille Länsirannan palestiinalaisyhteisöille, jotka Jubbet Adh-Dhibin tavoin ”kamppailevat niitä voimia vastaan, jotka eivät salli heidän elää ihmisarvoista elämää”.

”Se, että naiset johtavat muutosta parempaan yhteisössään, palveluihin kytkeytymisessä ja kaavoituskysymyksissä, ei ainoastaan hyödytä kaikkia kylän asukkaita, vaan vahvistaa naisten asemaa palestiinalaisyhteisössä yleisemminkin”, toteaa Mardi.

Lähde: www.btselem.org

Länsirannan C-alueella Israel tukahduttaa palestiinalaisten elämää

Jubbet Adh-Dhib sijaitsee Israelin täysin kontrolloimalla C-alueella, joka kattaa 60 prosenttia Länsirannasta. Erityisesti tällä alueella Israelin armeija hankaloittaa palestiinalaisten elämää, takavarikoi heidän maitaan ja tuhoaa taloja. Yli 56 vuotta kestäneen sotilasmiehityksen aikana Israel ei ole suostunut liittämään palestiinalaiskylää sähköverkkoon ja järjestämään sinne vesihuoltoa, vaikka viereisiin Nokdimin ja Kfar Eldadin siirtokuntiin molemmat oli hoidettu niiden perustamisen yhteydessä 1980-luvulla.

Kylä on eristetty ja haavoittuvainen, raportoivat Eappi-ohjelman (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) ihmisoikeustarkkailijat. Kylän maille ilmestyi vuonna 1998 Sde Barin siirtokunta, ja ihmisoikeusjärjestöt ja ovat seuranneet huolestuneina, kuinka Israelin sotilaiden tukemat radikaalimmat siirtokuntalaiset häiritsevät kylän asukkaiden sadonkorjuuta ja muuta elämää.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimiston OCHA:n vuoden 2018 kartalla näkyy, miten Jubbet Adh-Dhib on siirtokuntien ja sotilasalueiden ympäröimänä.

Kesäkuussa 2017 Israelin miehityshallinto takavarikoi 96 Alankomaiden kylälle lahjoittamaa aurinkopaneelia. Alankomaat teki valituksen takavarikoinnista, ja kolme kuukautta myöhemmin miehityshallinto joutui palauttamaan aurinkopaneelit.

Elokuussa vuonna 2017 Israel tuhosi ja takavarikoi tuolloin EU:n lahjoittamat, kylän kouluna toimineet kuusi teräskonttia. Lapset joutuivat aloittamaan lukuvuoden teltoissa. Israelin sotilaat yrittivät vielä tämän jälkeen estää koulun jälleenrakentamista. Sama toistui kolmessa muussa alueen kylässä.

”Koulurakennuksen tuhoaminen kouluvuoden alkua edeltävänä iltana kertoo viranomaisten hallinnollisesta julmuudesta ja järjestelmällisestä häirinnästä, jonka tarkoituksena on ajaa palestiinalaiset pois mailtaan”, toteaa B’tselem-järjestön Roy Yellin.

Koulujen tuhoaminen osa systemaattista miehityspolitiikkaa

Toukokuussa tapahtuneen Jubbet Adh-Dhibin koulun uuden tuhoamisen taustalla oli Israelin miehityspolitiikalle tunnusomainen prosessi:

Israelin veronmaksajien rahoittama ja siirtokuntiin kytkeytyvä järjestö Regavim teki valituksen israelilaiseen oikeuteen väittäen, että koulu oli laiton ja turvaton. Oikeus määräsi Israelin armeijan alaisen miehityshallinnon tuhoamaan koulun. Nähtävästi myös korvaavien telttojen pystyttäminen leimattiin laittomaksi ja turvattomaksi.

”On häpeällistä, että Israelin hallitus asettaa oikeistolaisten siirtokuntalaisten vaatimukset etusijalle miehitetyillä alueilla asuvien palestiinalaisten perustarpeiden sijaan”, kirjoittaa Peace Now -järjestö. Suomen ja muiden Euroopan maiden edustustojen lausunnossa mainitaan 57 muuta palestiinalaiskoulua, jotka Israel uhkaa tuhota lähitulevaisuudessa.

Oma koulu on Jubbet Adh-Dhibin kylälle elintärkeä. Syyslukukausi on alkamassa, ja kylä etsii apua ja lapsilleen mahdollisuuksia jatkaa koulunkäyntiä. Tuhottujen kyläkoulujen mukana menetetään kokonaisten yhteisöjen ja sukupolvien parempi tulevaisuus.

Israelin miehityshallinto käyttää erilaisia tekosyitä palestiinalaisen infrastruktuurin tuhoamiselle. Israel ei myönnä palestiinalaisille rakennuslupia, joten palestiinalaiset rakentavat omille mailleen ilman lupaa taloja, joita Israel sitten väittää laittomiksi.

ICAHD-järjestön (Israeli committee against house demolition) mukaan Israel on tuhonnut miehittämillään alueilla vuoden 1967 jälkeen yli 56 000 palestiinalaistaloa.

Ihmisoikeuspuheet eivät riitä

Jubbet Adh-Dhib merkitsee arabiaksi ”susien kaivoa”. Läheinen Israelin siirtokunta Nokdim taas merkitsee hepreaksi ”paimenia”. Israel ylläpitää mielellään kuvaa, jossa sen sotilaat vain suojelevat omiaan palestiinalaisten muodostamalta turvallisuusuhalta. Kehystämällä poliittinen tilanne tähän mielikuvaan oikeutetaan miehityksen jatkuva vahvistaminen ja palestiinalaisten oikeuksien polkeminen.

Useat maat jaksavat muistuttaa Israelia siitä, että palestiinalaisten talojen tuhoaminen, siirtokuntien rakentaminen ja palestiinalaisalueiden sotilaallinen miehitys ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Samalla kuitenkin nämä tahot, kuten EU ja Suomi, jatkavat kauppaa siirtokunnissa toimivien ja miehityksestä hyötyvien yritysten kanssa.

Pelkät hampaattomat kehotukset eivät riitä. Palestiinalaislasten oikeutta koulunkäyntiin pitää puolustaa voimakkaammin, kuten myös niitä arvoja, joita naiset ovat olleet edistämässä ja vahvistamassa kylänsä johdossa. Suomalaisilla ja eurooppalaisilla poliitikoilla olisi opittavaa Jubbet Adh-Dhibin määrätietoisilta naisilta.

Teksti ja kuva: Miika Malinen
Kartta: www.btselem.org